Työllisten määrä kasvaa vahvasti ja yhä useampi pääsee kiinni työhön. Tehtyjen työtuntien määrä ei sen sijaan kasva yhtä vahvasti ja yhä useampi tekee osa-aikatyötä. Tiedot selviävät Teollisuus ja Elinkeinoministeriön (TEM / Erno Mähönen – Johanna Alatalo – Minna Ylikännö) tekemästä lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteesta.

Eduskunta edistää verokannusteilla osa-aikaista työntekoa

Eduskunta pitää osa-aika työtä kannatettavana ja perii siksi täysipäiväisestä ja kunnolla palkatusta työstä suuremmat verosanktiot. Osa-aika työssä on monia etuja. Se vapauttaa ihmisiä dynaamisempaan elämään jossa esimerkiksi työ, opiskelu ja lasten hoitaminen voivat yhdistyä saumattomammin.  Yksilön kannalta osa-aikainen työ on monasti hyvä valinta. Ja myös koko yhteisön kannalta on tärkeää että kaikki ovat mukana rakentamassa yhteiskuntaa.

Hyvään työllisyyden kasvuun vaikuttaa monta tekijää

Hyvä työllisyyden kasvu on ollut seurausta kolmesta tekijästä:

– Talouden ja työmarkkinoiden nopeasta toipumisesta pandemiasta 

– Työikäinen (15–64–vuotiaat) väestö on pienentynyt

– Poikkeuksellisen voimakkaasta osa-aikatyön kasvusta. Sama tehdyn työn määrä on jakautunut useammalle työn tekijälle.

Työvoimapula ja rekrytointiongelmat eivät ole väistyneet

Vaikeasti täytettävien paikkojen osuus avoimista työpaikoista (%) on korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen ja yhä useampi työnantaja ilmoittaa työvoiman saatavuuden ongelmaksi. Työvoimapula vaivaa yhä useampia aloja.

Työvoiman saatavuusongelmat indikoivat kohtaanto-ongelmaa.  Samaan aikaan työvoiman saatavuusongelmien kanssa 25% työikäisistä työvoimaan kuuluvista on vailla työtä.  Voi olla että osa näistä on jo varsin tyytyväisiä elämäänsä ilman työtä.