Yhtiökokoukseen osallistuminen tehtävä nykyistä helpommaksi

Helsingin pörssissä osakkeet ovat nousseet viime kesän pohjilta noin 30 %. Nopeaa nousua usein seuraa lyhyt korjausliike. Vaikea kuvitella, että korjausliike, jos se tapahtuu, olisi kovin syvä, koska tunnelma osakemarkkinoilla on hyvä, hintataso ei noususta huolimatta ole vieläkään korkea ja rahaa virtaa runsaasti korkopapereista osakkeisiin. Korkopapereissa reaalituotot ovat heikkoja. Siksi pääpaino säästöistä pitäisi edelleen olla osakkeissa.

Yhtiökokous on osakeyhtiön ylin toimielin. Siinä osakkeenomistajat pääsevät kuulemaan johdolta seikkaperäiset selvitykset yhtiön toiminnasta ja toimintaympäristöstä sekä kertomaan suoraan yritysjohdolle kantansa. Tätä mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Valitettavasti meille keskisuomalaisille tarjoutuu kotipaikkakunnallamme mahdollisuus osallistua ainoastaan yhden pörssiyrityksen yhtiökokoukseen. Olisikin toivottavaa, että pörssiyritykset tarjoaisivat sähköistä ajasta ja paikasta riippumatonta mahdollisuutta osallistua yhtiön päätöksentekoon.

Suomessa sähköinen ennakkoäänestys on ollut mahdollista vuodesta 2010 lähtien. Palvelun kautta osakkeenomistajat voivat ottaa kantaa haluamiinsa yhtiökokouksen esityslistan kohtiin. Tänä keväänä vasta Nokia ja Outotec ovat julkistaneet tarjoavansa tämän mahdollisuuden. Toivottavasti mahdollisimman moni Helsingin pörssissä noteeratuista yhtiöistä siirtyy tähän menettelyyn.

Yhteiskunta digitalisoituu ja sähköinen asiointi on arkipäivää usealla alalla. Olisikin luontevaa, että kotitaloudet, jotka omistavat jo 19 % Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden osakkeista, pääsisivät osallistumaan omistamiensa yhtiöiden kokouksiin ilman, että pitää matkustaa satoja kilometrejä.
Ennakkoäänestyksestä on hyötyä myös yhtiölle; tarjoaahan se ennakkoon annetuista äänistä yhteenvedon jo ennen yhtiökokousta.

Yhtiökokouksessa päätetään muun muassa osingonjaosta. Suurin osa pörssiyrityksistä on julkistanut osingonjakopolitiikkansa, joten osakkeenomistaja tietää, mitä on odotettavissa. Hallitus tekee esityksen osingon suuruudesta ja yhtiökokous sen joko hyväksyy tai hylkää. Jos osakkeenomistajat luottavat yritysjohtoon, esitys hyväksytään, mutta aina silloin tällöin yhtiökokous päättää hallituksen ehdotuksen vastaisesti. Vaikka varsinainen yhtiökokousaika on vasta alkamassa, ensimmäinen tällainen päätös on jo nähty. Saga Fursin osakkeenomistajat, lähinnä pääomistaja, olivat eri mieltä hallituksen kanssa osingon suuruudesta. Yhtiökokous päätti maksaa osinkoa vähemmän kuin hallitus ehdotti. Kuitenkin hallituksen jäsenet valittiin uudelleen. Tällaisissa tilanteissa ristiriita on niin ilmeinen, että kannattaa harkita, jatkaako omistajana vai äänestääkö jaloillaan eli rahoillaan.

jorma.kokko@jamk.fi

Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen jäsen sekä opettaa mm. sijoitustoimintaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

 

Related Posts