Finanssirosvous OSA 1
Akateemisessa talousblogissa on Pertti Haaparannan kirjoitus (http://blog.hse-econ.fi/?p=5392), joka vain kasvatti minun ennakkoluulojani finanssisektoria kohtaan. Aiheesta olen saanut toruja puhuessani pankkeja lähellä olevien tahojen kanssa. Miksiköhän, sitä ei tarvitse ihmetellä, mutta asiaan. Finanssisektoria kutsutaan useasti talouselämän verenkierroksi, Minä sanon että sen olevan verenkierrossa autoimmuunisairaus joka on hyökännyt itse organismin eli kaupankäynnin kimppuun ja näivettää sitä kasvavalla voimalla.
Finanssirosvous on oma ylikuvaava termi joka kuvastaa sitä määrää mitä finanssisektori ryövää vaihdannasta. Alla olevassa kuvassa näytetään miten finanssisektori on kasvavasti rasittanut Yhdysvaltalaista kansantuotetta.
Kuva: Wikipedia (http://en.wikipedia.org/wiki/Financialization)
1930-luvun kupla johtui paljolti juuri finanssisektorin kuumentumisesta, mutta se on kaukaista historiaa. Sodan jälkeen Yhdysvalloissa vuonna 1947 finanssisektorin suuruus oli 2,32% USA:n kansantuotteesta ja 2,76% palkoista. Vuonna 2005 luvut olivat vastaavasti 7,69% ja 7,65. Finanssisektorin kasvu oli kolme kerta nopeampaa kuin koko kansantuotteen. Näin on ollut vaikka tietoteknisen kehityksen olisi luullut juuri laskevan finanssisektoria. Rahaa on helppo siirrellä bittien avulla ja lomakkeita sekä tarkastuksia voidaan tehdä tietokannoista huomattavasti tehokkaammin ja tarkemmin kuin ennen. Onko informaatio tullut sitten entisestä toispuoleisemmaksi, koska finanssisektorille maksetaan noinkin paljon jokaisesta transaktiosta. Internetin ja tiedonvälityksen kehittyessä tämänkin epäsymmetrian luulisi pienentyvän eikä kasvavan. Tehokkailla markkinoilla tehdään arvio, että ei ole transaktiokustannuksia, mutta tästä kuviosta huomaamme, että kulut ovat vain kasvaneet. Onko markkinoiden tehokkuus sitten vähentynyt? Tehokkailla markkinoilla vaihto pitää olla nopeaa ja halpaa jotta kysyntä ja tarjonta tasapainottavat nopeasti epätasapainot. Nyt kasvaneet transaktiokulut (=finanssisektori) estää pienten tasapainoerojen tasoittumisen jolloin tulee suuria epätasapainoeroja ja kuplia.
Kaiken kaikkiaan asia on hyvin mielenkiintoinen. Tämä Thomas Phillppon kuva on karmaiseva (http://www.nber.org/papers/w13405.pdf?new_window=1)
Data kuvaan on saatavissa Phillpon kotisvulta
Kun vuosituhannen vaihteessa investointipankit alkoivat menettämään markkinoitaan, niin luottoyhtiöt alkoivat urakalla laittamaan hiekkaa kaupankäynnin rattaisiin. Nuo finanssisektorin tulot siis estävät kaupankäyntiä, koska ne nostavat kustannuksia. Luotonannosta tuli siis enemmän kustannuksia vaikka tuli Euro, tietokoneet tulivat avuksi ja luottomarkkinat globalisoituivat! Itseasiassa finanssimarkkinoiden tuottavuus on heikentynyt ja lähes kaikkien muiden alojen tuottavuus on kasvanut! Asian näkee sijoittajana vaikka rahastopalkkioiden kehityksenä. Ne eivät suinkaan ole pudonneet siihen tahtiin kuin olisi kuvitellut.
Kauhutarina jatkuu aikanaan…
Finanssisektori on niin suuri
Finanssisektori on niin suuri möhkäle, että aihetta pitää vähän rajata. Pari huomiota sijoittajana:
1. Rahastojen kulut ovat nousseet aavistuksen tai pysyneet aika vakiona Suomessa -99:stä lähtien. Mutta se ei tarkoita, että kuluja tarvitsee maksaa niin paljon jos hieman katsoo tarjontaa koko maailman osalta. Parhaimmillaan ETF-tuotteiden kulut ovat luokkaa 0.1-0.3%, joka on jo hyvin, hyvin vähän. Jos tuoton odotusarvo on luokkaa 8%-10%, ei tuon kulun lasku nollaan merkkaa enää juuri mitään. Ja koska tuotteita on saatavilla, on syy yksinomaan kuluttajalla jos suostuu maksamaan ylihintaa. Seligson suomalaisista rahastoyhtiöistä lienee halvin tällä hetkellä noin 0,5%:n keskimääräisillä kuluillaan.
2. Osakekaupankäynnin kulut ovat nekin laskeneet lähinnä paremman tarjonnan kautta. Tällä hetkellä markkinoilla on välittäjiä, joilla saa käytyä kauppaa jenkkeihin $1/kauppa. Suomessa halvimmillaan kerran kuussa kauppaa tekevä pääsee Nordnetillä hintaan 7e/kauppa. Sekin tuntuvasti halvempaa kuin mitä maksoin 13v sitten Nordean kautta: yhden muutaman tonnin ja 200 osakkeen kaupan kulut olivat luokkaa 40e. Tällä hetkellä sama kauppa menisi tuolla 7 eurolla. Erityisesti eQ Onlinen tulo paransi kuluttajan tilannetta merkittävästi.
Mutta tämä vain suomalaisen piensijoittajan kulujen näkökulmasta. Finanssisektori on niin paljon muutakin, että tämä on vain pieni raapaisu. Ja mielestäni finanssisektorin kasvusta ei voi vetää johtopäätöstä, että transaktion (mitä sillä nyt sitten tarkoitetaan) hinta olisi noussut. Tässä tapauksessa kyse on nimenomaan volyymin hurjasta kasvusta.
Kulut
En rajoitu tässä pörssikaupan kuluihin. Luvut ovat osia kansantuotteesta. Eli tienataksemme euron joudumme maksamaan nyt kolme kertaa enemmän finanssisektorille kuin 60 vuotta sitten. Näin siitä huolimatta että tietotekniikka ja globaalit valuutat ovat tulleet avuksi. Syynä on juuri voluumin kasvu, mutta se verottaa koko kauppaa. Kun sama riski myydään 10 kertaan eteenpäin niin rahaa hukkuu ja konkreettinen vaihdanta ei helpotu lainkaan. Asiasta lisää kun viitsin kirjoittaa.
ei se ole tyhmä
joka pyytää kuluihin sen 7% vaan se joka maksaa ne kulut. Ehkä seuraava sijoittamisen muotivirtaus onkin kulujen minimoiminen. Osta laput ja laita ne lakisääteisesti ilmaiseen säilytykseen holdiin niin kulu-tuskasi alkaa pikkuhiljaa hellittää kun huomaat, että mitään kuluja ei siitä lähtien veloiteta.
Jos pankit veloittavat tuotantokustannuksia huomattavasti suurempia kuluja niin luulisi alan vetävän uusia yrittäjiä polkemaan hintoja. Ehkä kannattaisi alkaa kuluiltaan edulliseksi rahastoyhtiöksi tai perustaa edullisempi pörssi.
Telekommunikaatio- ja nettibisnes eivät vieneet 1940-luvulla kansantuotteesta haivaittavaa siivua ja nyt ne vievät kunnon siivun. Onko tämäkin paisuminen ongelma? Miksei ole? Siksi että ne tuottavat selkeää lisäarvoa? Ehkä finanssisektorikaan ei ole pelkkä parasiitti vaan tuottaa itsessään jotain lisäarvoa kuten välittää maksuja, operoi luotettavaa tietojärjestelmää, siirtelee pääomia sinne missä niistä on eniten hyötyä, osaa arvioidah pelureiden luottokelpoisuutta, …
Valuuttakaupan kustannukset?
Harjoitan jonkun verran valuuttakauppaa, ja tekisin sitä enemmänkin, koska isot valuutat ova monella tapaa hyviä treidattavia. Nordnetilla kuitenkin jokainen valuuttatransaktio maksaa 0,15% ja vaihto tehdään vain kolmesti vuorokaudessa määräajoin. Se ei ole ongelma jos vain haluaa vaihtaa rahaa osakkeiden tms ostoa varten, mutta treidaamisen kustannukseksi se on varsin korkea, jos haluaa tehdä aktiivista kauppaa, sillä valuuttojen liikkeet eivät ole suuria kuin pidemmällä aikajaksolla, ja tuo aikarajoitekin on hankala. Onko valuuttakauppa halvempaa ja reaaliaikaista muilla operaattoreilla? Nordnetin osakekaupan kustannukset olen saanut neuvoteltua mieleisekseni, se ei ole ongelma ainakaan tällä hetkellä. Heikki
ps anteeksi
Jarnolle tämä meni vähän ohi aiheesta – ei nyt ihan kokonaan – mutta en jaksanut avata aiheesta erillistä viestiketjua, ja asia on vaivannut minua pidempään. Tässä asiassa muuten pidän transaktiokustannuksia sinänsä kovin korkeina Jarnon jutun mukaisesti, eihän tuo valuuttojen vaihto vaadi kuin reserviä operaattorilta, ja sitä pitää isolla toimijalla aina olla. asiakas ja tietokone hoitaa kaiken muun. Vaikuttaa aika helpolta rahalta, vaikka onhan ne operaattorillakin kustannuksensa, mutta kuitenkin.
Valuuttakauppa
Valuutoilla käydään kauppaa valuuttapareilla. Laita googleen hakusanaksi fx trading niin löydät satoja välittäjiä. Näissä muistaakseni Suomen verottaja on ongelma, sitä pitää käydä yrityksen kautta, koska muuten et saa tappioita hyvitettyä. Vipu voi olla 1000 kertainen! Suomen verottaja tukee ja suojelee näitä kotimaisia ruotsalaisia pankkeja suhteessa suomalaisiin piensijoittajieen soveltamalla aivan kummallisesti tappioden käsittelyä. Finanssialan ympärillä on muutakin epämääräistä….
Kulut
Kaikessa kannattaa kulut katsoa niin, että katsoo omistamisen kustannuksen. Ostaa molempiin suuntiin ja katsoo paljonko häviää. Näin saa myös spredi-kustannuksen selville. Täällä on esimerkki yhdestä suuresta valuuttaväittäjästä. http://www.mbtrading.com/commissions.aspx?page=Forex
Näissä pääkulu syntyy spredistä. Valuuttapareja välittää kaikki vakavasti otettavat välittäjät.
Mutta tässä kirjoituksessani en varsinaisesti edes käsittele pörssi- tai valuuttakaupankuluja, vaan koko finanssisektoria. Treidaamisen kuluista voisi aloittaa toisen säikeen.