Talous

Search

Ottavatko markkinat ja keskuspankit yhteen?

Indonesian pörssisalista kuuluu kummia. Kun maanantain yli viiden prosentin pakittelu ei herättänyt eurooppalaisia, niin ajattelivat varmaan, että pitää laittaa tiistaina sama vauhti peruutusta. Se tehosi. Eurooppa heräsi. Niille, jotka eivät kieroa huumorintajuani ymmärrä, totean tämän kappaleen olleen kevennystä.

Kyseessä ei ole niinkään Indonesian markkinoiden merkittävyydestä maailman talouteen – ja sitä kautta sieltä käsin hermostutetaan kaikki, vaikka kieltämättä Indonesiassa onkin valtava potentiaali hyvään kasvumaahan. Mutta riskipitoinen raha häviää, koska Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on pääjohtajansa suulla puhunut "kaventamisesta" (engl. "tapering") ja tämä yksittäinen verbi on päätynyt jo varmasti useamman tuhannen talousaviisin artikkeleihin kuluneena kesänä. Pelot yltyvät.

Toisaalla tämä näkyy myös Yhdysvaltain Treasuryissä. Ja kun aina niin tarkkaan harkitsevat markkinavoimat ovat päättäneet lähteä myyntilaidalle, niin siinä sivussa menee velkapaperien joukossa myös muita papereita, kuten nyt osakkeita. Se näkyy tälläkin hetkellä.

Lähdin miettimään kuvion jatkoa. Meneekö myyntiaalto niin pitkälle, että Fedin on pakko perääntyä? Ottavatko markkinavoimat niskalenkin myös keskuspankeista, politiikkojen lisäksi? Tyyntyvätkö markkinavoimat jollekin realistisen oloiselle "käyvälle tasolle", ja vieläpä niin, että keskuspankit pysyvät fundamenteissa?

Keskuspankkien tehtäväkentästä on puhuttu paljon. Ensin Yhdysvalloissa maali laitettiin työttömyysasteeseen. Tähän maaliin asti tiedetään ennakoida keskuspankin toiminta. Ihan järkeenkäypää, pelisäännöt selville kaikille. Siitä huolimatta hermoillaan. Sitten tuli Britannian keskuspankki samanoloisine tehtäväkenttineen. Euroalueen EKP jatkaa saksalaisella "hintavakaudellaan". Kuten aiempi pääjohtaja Trichet tiukasti totesi, EKP on tehnyt tämän ilman erheen häivää (tässäkin kohtaa maininta huumorintajustani). Onko nyt siis koittamassa ajat, jolloin keskuspankkien tehtäväkenttään lisätään myös julkisesti tunnustaen, että mandaattiin kuuluu pitää käppyrät kauniina ja sijoittajat kaupankäyntiorgioissaan?

Itse toteaisin, että hyvä asia on se, että keskuspankit asettivat maalit. Hyvää on myös Fedin aikeet tehdä tämä hissukseen. Siis keskuspankki ei ole myymässä lappusia minnekään, dumppaamaan koko Treasurypottia markkinoille, vaan vähentämässä ostojaan. Tässä mielessä Fedin tulisi minusta olla tiukkana, eikä ehdollistaa markkinatoimijoita aivan hulluksiin. Huonoa tämä on totta kai Suomelle, jonka valtiolainakorot hiipivät hiljalleen nekin kohti korkeampia lukemia. Mutta se on tölkinpotkijoiden osa. Kriisi olisi kannattanut Euroopassakin selvittää ns. hyvän sään aikana.

Henri Myllyniemi

7 thoughts on “Ottavatko markkinat ja keskuspankit yhteen?”

  1. Säästä ei ole kyse vaan korosta,

    Jos ajatellaan korkosijoittajaa, niin kyllä sen pitää saada vähintään inflaation verran korkoa. Muuten häviää vääjämättä. Yhdysvaltojen velkapapereita omistetaan seuravasti:

    FED 16%
    Valtio itse: 6%
    Amerikkalaiset sijoittajat: 32%
    Ulkomaiset sijoittajat: 46%

    Treidausvoluumit eivät ole nousseet vuodesta 2005 lainkaan mutta hyvä likviditeetti niillä on. 

    FED omistaa nyt yhteensä 3300 miljardia dollarilla velkapapereita. Kiina omistaa velkapapereita 1275 miljardin edestä. Se on pysynyt koko tämän vuoden vakaana. Japani omistaa melkein yhtä paljon eli 1083 miljardia. Ei siinäkääm isoa muutosta ole tapahtunut. Ulkomaalaiset omistavat noita papereita 5600 miljardilla.

      1. Dollari ei reagoi?

        Minusta ihmeellistä tässä kuviossa on se, että dollari ei ole vahvistunut etenkään suhteessa euroon, vaikka Fedin odotetaan vähentävän tukiostojaan – vai eikö sittenkään odoteta? Lisäksi perinteisesti dollari on vahvistunut ja euro heikentynyt, kun osakkeet ovat ropisseet alas, kuten nyt on käynyt, vaan ei tällä kertaa. Ehkä euron ropsu on kohta edessä, mutta periaatteessa sen olisi pitänyt jo tapahtua, kun pörssit ovat valuneet alas ja Fed puhuu rahapolitiikan kiristämisestä. Valuuttojen liikkeet ovat aika omalaatuisia, vaikka jossain määrin ennnustettavia kokemukseni perusteella. Nyt ei vain siltä vaikuta, vaikka perusteita on roppakaupalla, eikä euron ja taalan trendit ole viime aikoina kestäneet kuin kuukauden verran suuntaansa. No jos on kääntyäkseen niin kohta sen sitten tekee, jos tuo 1,34 euroraja pitää. Mutta toistaiseksi valuuttojen perusteella Fedin linjamuutos ei markkinoita näytä vakuuttavan, eli "tapering" tulkitaan vain uhkailuksi. Mutta millä logiikalla pörssit ja taala kulkevat eri suuntiin? (Kommentin kirjoittajalla on ollut jo pari viikkoa vahva taalapositio, mikä voi vaikuttaa hänen arvioonsa).  Heikki

      2. Valuuttasodasta lienee

        Valuuttasodasta lienee kysymys. Kannattaa seurata mistä minkäkin maan suuryrityksien liikevaihto syntyy. Saksa, minkä mukaan Eurooppa menee, myynnistä tulee kotimaasta vain 29%. Jenkeistä kotimaan osuus on 64%, Japanin 59% ja Kiinan 91%. Jenkit, Kiina ja Japani voivat lähteä valuuttasotaan ylväästi torvia soitellen, mutta siihen ei ole Saksalla varaa (luvut ovat 19.8.2013 WSJ:stä). Kuten tuolla yllä huomataan vaikka FED vähentäisi tukiostoja niin ostaja suorittaa muut valtion laitokset. USAn Liittovaltionvelasta omistaa jo puolet liittovaltio, kuten ylläolevista luvuista nähdään. Se vain piilotetaan FEDin taseesta toisten Liittovaltion instituutioiden taseisiin. Eikö olisi kiva asuntovelalliselle kun olisi itselle asuntovelkaa? Onko silloin velkaa lainkaan?

        Miksi katsoin vain suuryrityksiä? Koska missään maassa pienillä yrityksillä ei ole lobbausvoimaa poliitikkojen suuntaan. Kauanko Suomessa yrittäjät ovat yrittäneet päästä TUPO-pöytään? Suuryritykset ovat useasti tulleet juuri suureksi koska he ovat kiinni poliittisessa eliitissä. On sitten monia Aasian maita jotka ovat viennistä riippuvaisia kuten Thaimaa (suuri riisi-ongelma) ja Indonesia osittain. Ne ovat jonkinlaisissa vaikeuksissa. Voi tuo olla jonkinlaista normaalia heiluntaakin. EKP:n pitäisi ihan tosissaan reagoida asioihin koska ei meidän kilpailukyky kestä Euron vahvistumista pelkän poliittisen liturgian vuoksi. Euroalueella emme voi siirtää muihin ylikansallisiin instansseihin velkoja, koska meillä ei ole sellaisia.

      3. Hyviä kommentteja

        Hyvät kommentit tuossa Ikoselta dollarin reagoinnista ja Lönnqvistiltä vastauksessa. Kiitos teille.

        Itse asiassa tässä kuviossa on häirinnyt minua eräs asia jo jonkin aikaa, ja ystävä tuossa totesi toisella portaalilla, että tämähän on ihan normaalia. Siis, että riskejä hinnoitellaan uudelleen, pientä hapuilua ja heiluntaa syntyy alussa. Voidaan olla tilanteessa, jossa korot ovat reilusti päälle kasvuvauhdin (Yhdysvallat määrää tahdin), mutta kyllä se käypä hinta sieltä löytyy.

        Ongelma on vaan siinä, että mikä on käypä hinta Yhdysvalloille ei välttämättä ole sitä Suomelle (tai monelle muulle euromaalle).

    2. Mitä Lönnqvist tarkoittaa?

      "FED 16%
      Ulkomaiset sijoittajat: 46%

      FED omistaa nyt yhteensä 3300 miljardia dollarilla velkapapereita.  Ulkomaalaiset omistavat noita papereita 5600 miljardilla."

       

      Prosenteissa ulkomailla on omistusta lähes kolminkertaisesti FED:iin verrattuna. Dollareissa luku ei ole edes kaksinkertainen?

      1. Luvuissa on paljon epäselvää

        Nämä velkaluvut ovat varsin hankalia koska eri lähteissä kerrotaan eri luvut. Syynä on että niitä ei ole mitattu samalla hetkellä. Ulkomaisten osuus löytyy täältä:

        http://www.treasury.gov/resource-center/data-chart-center/tic/Documents/mfh.txt

        Ja se on kesäkuulta 2013. Kokonaisvelka on täällä:

        http://research.stlouisfed.org/fred2/series/GFDEBTN

        Ja se on kesäkuussa 2013 määrältään: 16796009 miljoonaa

        SOMA järjestelmän kautta FEDin ostamat velkakirjat elokuu 2013 löytyy täältä:
        http://www.newyorkfed.org/markets/soma/sysopen_accholdings.html

        Suhteelliset omistukset taas löytyvät täältä ja nyt onkin kyse vuodesta 2011:
        http://www.gao.gov/special.pubs/longterm/debt/ownership.html

        Eli olisi ollut hyvä laskea itse suhteet jolloin olisin saanut tuoreemmat luvut:
        FED:  3353/16796=20%

        Ulkomaalaiset: 5600/16796=33%

        Täältä katsoa miten valtio omistaa omia velkapapereitaan http://www.fms.treas.gov/bulletin/b2013_2.pdf
        Taulukko FD-3 saamme maaliskuu 2013 tilanteen eli he omistavat 4998 miljardia.

        Loput velasta omistanee amerikkalaiset sijoittajat. Eli yhteenveto:

        Kokonaisvelka: 16 796 miljardia

        Ulkomaalaiset: 5600 miljardia: 33%

        FED:              3353: 20%

        Valtionlaitokset: 4998 miljardia: 30%

        Loput amerikkalisilla sijoittajilla: 2845 miljardia: 17%

         

        Aikapaljon muuttunut parissa vuodessa! Hienoa kun huomasit noin suuren eron niin se aktivoi minun hakemaan tuoreemmat luvut. Mutta aika hurjaa, että valtio itse omistaa jo puolet omasta velastaan! Toivottavasti pystytte seuraamaan lukujen hakua (ja en ole tehnyt virheitä).

         

Comments are closed.

Related Posts