Saksan kielen merkitys kasvaa – osaajista pulaa

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin kyselyn perusteella Suomessa toimivilla Saksalaisilla yrityksillä on huutava pula saksan kieltä osaavasta työvoimasta – lähes puolet tarvitsee saksaa puhuvia työntekijöitä.

”Kyselyn tulokset osoittavat, että yhdenkään hyvin saksan kieltä osaavan suomalaisen ei tarvitse jäädä työttömäksi”, toteaa Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Dagmar Ossenbrink. Kielitaidon tärkeys on tiedostettu myös Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa, jossa 25 kaksikielistä työntekijää auttaa suomalaisia yrityksiä Saksan markkinoille.

Saksan kielen osaaminen ja sen edistäminen avaavat suomalaisissakin yrityksissä suuria liiketoimintamahdollisuuksia. Suomessa toimivat saksalaisomisteiset yritykset ovat tärkeä osa Suomen yrityskenttää, sillä ne muodostavat liikevaihdoltaan kolmanneksi suurimman ulkomaisen yritysryhmän. Näistä yrityksistä vain seitsemän prosenttia löytää sopivia työntekijöitä vaikeuksitta, kun taas esim. palvelualalla tilanne on päinvastainen: jopa kahdella kolmasosalla on haasteita löytää saksan kielen osaajia.

Suomessa esimerkiksi Goethe-Institut tarjoaa myös yrityksille suunnattua kielikoulutusta. Saksalais-Suomalainen Kauppakamari kerää lähiaikoina verkkosivuilleen keskitetysti tiedot saksan kielen tarjonnasta Suomessa.

Saksalaisyrityksille luvassa hyvä vuosi

Suomessa toimivilla saksalaisyrityksillä on aihetta iloon: jopa kaksi kolmasosaa odottaa liikevaihtonsa kasvavan vuonna 2016. Myös vuosi 2015 oli yritysten kannalta positiivinen: 57 prosentilla liikevaihto oli kasvanut ja henkilökuntaa lähinnä palkattiin lisää. Myönteinen kehitys näkyy myös investointihalukkuudessa: joka viides saksalaisyhtiö Suomessa aikoo investoida tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna.

Lisäksi 27 prosenttia ilmoittaa palkkaavansa lisää henkilöstöä tämän vuoden aikana – vain viisi prosenttia aikoo vähentää henkilöstöään.

Suomen vahvuuksia koulutus ja infrastruktuuri, haittatekijöitä talouspolitiikan heikko ennustettavuus ja työvoimakustannukset

Saksalaisyritykset suhtautuvat Suomeen sijaintipaikkana yleisesti ottaen myönteisesti: koulutuksen taso nähdään tänäkin vuonna tärkeimpänä vahvuutena (tyytyväisiä 73 %). Tyytyväisyys infrastruktuuriin nousi suhteessa vuoden 2015 tuloksiin: jopa 71 prosenttia yrityksistä ilmoittaa olevansa tyytyväisiä tähän (nousua 11 prosenttiyksikköä).

Suurimpana haittatekijänä pidetään talouspolitiikan ennustettavuutta. Yli puolet vastaajista näkee tämän haittana ja tyytymättömien osuus on kasvanut edellisvuoteen nähden (+12 prosenttiyksikköä). Työvoimakustannukset olivat viime vuonna toiseksi suurin haittatekijä. Näin myös tänä vuonna, vaikkakin tyytyväisten osuus on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna.

Raportti kokonaisuudessaan: www.dfhk.fi/fi/julkaisut/yrityskysely/

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen