Turvallisuusviranomaisten massaurkinnan mahdollistava laki vahingoittaisi vakavasti Suomen mainetta maana, jossa tietojen turvassa pysymiseen voi luottaa. Tällä on iso merkitys kansainvälisten teknologiayritysten investointipäätöksiin.

Lainsäädäntöhanke turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakyvyn parantamiseksi kyberympäristössä, eli ns. massaurkintalaki, on valmisteluvaiheessa.

Teknologiateollisuus ry esittää vakavan huolensa siitä, että toteutuessaan massaurkinnan salliva laki voi olla ratkaiseva este Suomen mahdollisuudelle nousta dataliikenteen solmukohdaksi. Vielä tällä hetkellä Suomella olisi kaikki edellytykset profiloitua luotettavaksi ja turvalliseksi kansainvälisen tietoliikenteen käsittely- ja taltiointipaikaksi.

– Laki tulisi valmistella niin, että viranomaisilla säilyy edellytykset torjua rikollisuutta, mutta samalla yksilön ja yritysten oikeuksia ja viestintäsalaisuutta lähtökohtaisesti kunnioitetaan. Lainsäädännön ei pidä sallia edes teknisesti massatietojen keruuta. Massaurkinta ei olisi estänyt Suomen lähihistorian tietovuotoja. Kaikkien toimijoiden on yksinkertaisesti parannettava omaa havainnointi- ja reagointikykyään, Teknologiateollisuuden johtaja Jukka Viitasaari huomauttaa.

Lupaus tietoturvasta on Suomen kilpailuvaltti

Teknologiateollisuus esittää, että Suomesta lähdetään systemaattisesti rakentamaan datan kansainvälistä turvasatamaa ja että tämä nostetaan Suomen kansalliseksi huippustrategiaksi: kansainvälisten yritysten investoinnit toisivat maahamme kaivattuja työpaikkoja ja hyvinvointia.

Digitaalisessa maailmassa Suomi voi toimia kyberturvallisuuden luottamuksen takaajana. Viime aikojen tiedonurkintapaljastukset maailmalla ovat luoneet markkinoille luottamuspulan, jossa Suomen mainetta maantieteellisesti ja poliittisesti vakaana maana ei voi väheksyä. Perinteet neutraalina rauhanturvaajamaana ovat isossa arvossa, kun kansainväliset yritykset miettivät dataliiketoimintansa sijoituspaikkaa. Meiltä löytyy myös korkeatasoista osaamista kyberturvallisuuden ja teknologian eri osa-alueilta.

– Suomeen tallennetut datamäärät ovat jo kovassa kasvuvauhdissa, eikä tätä kehitystä saa pysäyttää. Datan turvasatama -vision toteutumista tukevat myös jo päätetty Itämerikaapeli sekä Koillisväylän tietoliikennekaapelihanke, joka edesauttaisi tietointensiivisen teollisuuden sijoittumista Suomeen, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen painottaa.

Kyberturvasta huolehtiminen on tärkeää

Suomen kansallisen kyberturvallisuuden kehittäminen on tärkeää, ja yhtenä tukipilarina tälle on sovelias lainsäädäntö. Ennen kuin lainsäädäntötyössä edetään, tulisi kuitenkin kaikki vaikutukset arvioida niin kansallisen turvallisuuden, vaadittavien investointien kuin mahdollisten taloudellisten hyötyjen ja menetysten osalta.

Rikollisuutta on torjuttava verkossa, mutta lainsäädäntö ei saa vahingoittaa luottamukseen perustuvaa maakuvaa ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Suomen on oltava jatkossakin kyberturvallisuuden esimerkillinen oikeusvaltio.

Ministeri Piia Viitanen toi esiin liikenne- ja viestintäministeriön maaliskuisessa Viestintäfoorumissa, että tietojen pysyminen turvassa on paitsi yritysten etu, myös kansalaisten perusoikeus.

Suomella on tällä hetkellä käsissään kansainvälisesti ainutlaatuinen yhdistelmä edellytyksiä saavuttaa merkittävä etumatka digitaaliosaamisen huippumaana. Oikein toimien meille voi syntyä jopa enemmän aivan uudenlaisia työpaikkoja, kuin mitä olemme digitaalisissa murroksissa tähän mennessä menettäneet. Väärillä päätöksillä ei tule horjuttaa Suomen nykyistä maakuvaa yhtenä luotettavimmista paikoista tietovarantojen säilytykseen ja pilvipalveluille.