Makrotalouskatsaus elokuu / 2010     Kai Nyman         

Talouden tärkeimpien päättäjien, kuluttajien, luottamus tulevaisuuteen on viime vuoden vaihteesta alkaen horjunut, kuten yllä olevasta Euroopan komission kokoamasta tilastosta voimme nähdä. Samoin on ollut USA:n ja Kiinan kuluttajien laita.

Ja pörssikurssit ovat huhtikuusta alkaen seuranneet perässä; nekään eivät ole kevään jälkeen nousseet. Ja nyt muun muassa OECD indikoi, että suhdannehuippu on jo ohitettu Kiinassa, Ranskassa, Brasiliassa, Intiassa, Kanadassa ja Englannissa. Lähes kaikki makrotaloudelliset tuotantoon liittyvät luvut ovat alkaneet osoittaa heikkouden merkkejä. Euroopassa ainoastaan Saksa ja pohjoisen sisuvaltiot sinnittelevät suhdanteen nousupuolella. 

Yritysten tulokset sentään piristyvät. Väkeä on sanottu irti niin että jäljelle jääneiden tuottavuus on parantunut ensin USA:ssa ja nyt työmarkkinoiden jäykkyydestä johtuvan viiveen jälkeen myös Euroopassa. Mutta tämä on kyllä pyrhoksen voitto ja laiha lohtu. Työttömien armeja vaatii veronsa eikä ole kenenkään etu että työnsä säilyttäneiden palkat nousevat, mutta yhä useampi meistä kituuttaa vailla järkevästi organisoitua tekemistä.

Makrotalouskatsaus elokuu / 2010     Kai Nyman         

Talouden tärkeimpien päättäjien, kuluttajien, luottamus tulevaisuuteen on viime vuoden vaihteesta alkaen horjunut, kuten yllä olevasta Euroopan komission kokoamasta tilastosta voimme nähdä. Samoin on ollut USA:n ja Kiinan kuluttajien laita.

Ja pörssikurssit ovat huhtikuusta alkaen seuranneet perässä; nekään eivät ole kevään jälkeen nousseet. Ja nyt muun muassa OECD indikoi, että suhdannehuippu on jo ohitettu Kiinassa, Ranskassa, Brasiliassa, Intiassa, Kanadassa ja Englannissa. Lähes kaikki makrotaloudelliset tuotantoon liittyvät luvut ovat alkaneet osoittaa heikkouden merkkejä. Euroopassa ainoastaan Saksa ja pohjoisen sisuvaltiot sinnittelevät suhdanteen nousupuolella. 

Yritysten tulokset sentään piristyvät. Väkeä on sanottu irti niin että jäljelle jääneiden tuottavuus on parantunut ensin USA:ssa ja nyt työmarkkinoiden jäykkyydestä johtuvan viiveen jälkeen myös Euroopassa. Mutta tämä on kyllä pyrhoksen voitto ja laiha lohtu. Työttömien armeja vaatii veronsa eikä ole kenenkään etu että työnsä säilyttäneiden palkat nousevat, mutta yhä useampi meistä kituuttaa vailla järkevästi organisoitua tekemistä.

Onko kaikki elvytys valunut tuhkaan ja hävinnyt taivaan tuuliin ilman pysyvämpää vaikutusta? Syöksymmekö nyt synkän laman syövereihin takaisin? Ei – niin synkästi eivät asiamme sentään ole. Olemme ohittamassa maailmantalouden paikallista, pientä, suhdannehuippua ja huippua seuraava talouden laakso näyttää loivalta ja lyhyeltä.

Monet asiat ovat nyt paremmin kuin kolme vuotta sitten kun syöksyimme edelliseen kuoppaan. Maailmantalous oli silloin riippuvainen USA:n velkaa pelkäämättömistä kuluttajista ja yli 6% koko massiivisesta taloudesta pyöri kasvavan ja kasaantuvan lisävelanoton varassa. Nyt enää noin 3% amerikan taloudesta pyörii velkavetoisena. Amerikkalaisen kuluttajan ovat korvanneet Kiinalaiset, Intialaiset, Indonesialaiset, jotka ovat ottaneet maailmantalouden moottorin roolia. 

Mutta perusongelma on edelleen osittain ratkaisematta. Sijoittajat luottavat liikaa amerikkalaiseen tekemiseen ja tapaan toimia, ostavat dollaripohjaisia sijoituksia ja nostavat toiminnallaan dollarin arvoa korkeammalle kuin se ansaitsisi. Eikä ylisuuresta arvostuksesta ja kunnoituksesta hyvää seuraa. USA:n vientiteollisuus ei jaksa taistella kallista dollaria vastaan; on helpompi tuottaa siellä, missä työ on halvempaa. 

Nyt menossa oleva talouden tasaantumisvaihe näyttää kuitenkin kaikenkaikkiaan edellistä lamaa paljon siedettävämmältä. Rakenteellisia muutoksia on tehty, eivätkä maailmantalouden epätasapainotekijät ole yhtä räikeitä. Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta osoittava VIX indeksi osoittaa sekin luottamusta maailmantalouteen ja sen tulevaisuuteen.