Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?
Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?
Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat yhä epäilevämpiä: ”Näyttäkää minulle rahat”. Hyperscaler- yhtiöt ovat investoineet n. triljoonan datakeskuksiin. Entä sitten? Yhtiöillä on vahva kassavirta ja vaikka velkaa on otettu enemmän ja enemmän yhtiöilllä on edelleen enemmän käteistä kuin verlkaa. Mutta kaikki satsaukset eivät näy taseessa. Metan innoittamana on siirrytty yhä enemmän suorista sijoituksista erilaisiin leasaus-sopimuksiin ja ostosopimuksiin.
Goldman Sachs on tutkinut asiaa ja löytänyt yhteensä n. 1.5 triljoonan edestä eirlaisia liisaus-sopimuksia ja muita järjestelyjä, joista n. triljoona ei näy (vielä) taseissa. Tämä siksi että GAAPin mukaan liisari näkyy taseessa vasta kun se on otettu käyttöön, vaikka sopimus onkin laillisesti sitova. Näiden sopimusten lisäksi on tehty myös lähes triljoonan edestä erilaisi hankintasopimuksia muun myassa sähkön ostospimuksia, chippejä ja muuta. Rahaa siis on sidottu huomattavasti enemmän kuin äkkiä katsomalla voisi luulla.
Ei ole epäillystäkään että AI on yhteiskuntaa mullistava teknologia, mutta kuka sillä tekee rahaa? Historia on täynnä esimerkeistä mullistavista keksinnöistä, jotka eivät tuoneet ainakaan esnimmäisille sijoittajille merkittäviä tuottoja (rautatiet, sähkö). Vaarana on että AI-mallit vähitellen muuttuvat ylaishyödikkeiksi – ”Tarpeeksi hyviä” malleja on runsaasti ja suorituskykykilpailusta siirrytään hintakilpailuun. Tästä on jo merkkejä. Testien mukaan jotkut Kiinalaiset mallit ovat jo kutakuinkin samalla tasolla kuin Anthropicin Open-AI:n parhaat mallit – murto-osahinnalla. Trendinä on myös yrityksissä siirtää osa AI-tehtävistä omilla koneilla suoritettaviksi avoimilla mallella, ja käyttää kalliita huippumalleja vain vaativimpiin tehtäviin.
Samaan aikaan yhtyöiden tulokset aggregaattina ovat kehittyneet erittäin myönteisesti sekä USA:ssa että Euroopassa. Rahaa onkin virrannut sisään Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, varmaankin tarkoituksena hyödintää Euroopan vähäisempää AI – panostusta diversifiointiin.
Edellisessä artikkelissä kysyin koska jenin heikkous saa keskuspankit reagoimaan. Nyt reaktio, tuli, mutta varsin poikkeuksellinen sellainen. Operaation osallistui yllättäen jenkit muumälla euroja ja ostamalla jenejä. Näin kertomatta ECB:lle mitään etukäteen. Kuten usein ennekin, tällaisella operaatiolla ilman Japanin koronnosta ei saavuteta pysyvää tulosta. Japanissa koronnosto on vastenmielinen, ja jenkeissä pelätään japanilasiten myyvän jenkki-valtionvelkakirjoja. Jotkut pitävät jo USA:ta kehittyvänä markkinana, niin talousmahti kuin onkin. Syynä Arvaamaton ja epäjohdonmukainen päätöksenteko ja korkea velkaantuminen suuren alijäämän kera, josta seuraa Kreikkaa korkeammat lainakorot.
Elämme edelleen mielenkiitoisia aikoja. Mielestäni kannattaa nyt rajoittaa sijoituksia AI-yhtiöihin ja siirtyä perinteisempään valmistavaan teollisuuteen. Hieman tavanomaista enemmän käteistä ei olisi pahitteeksi.
Arvonmuutokset: Vuoden alusta +25.2%, alusta (27-05-2010) +384.9%
Lisää tietoja salkkusivulla
Suomalaisessa triljoonassa on nollia 18 kpl, amerikkalaisessa 12. Kummastako on kysymys?
Eiköhän kyse ole meikäläisittäin biljoonasta (12 nollaa).
Hyvä kirjoitus, kuten yleensä!
Näyttää tuo Goldman Sachs:n tekemä tutkimus olevan maksumuurin takana. Sinun lisäksesi sitä siteeranneet muutkin tahot kuten esimerkiksi:
– https://www.goldmansachs.com/insights/articles/global-investment-is-forecast-to-exceed-1-trillion-in-2026
– https://primexbt.com/news/goldman-sachs-finds-1-5-trillion-in-ai-hyperscaler-lease-commitments-1-trillion/
– https://thedarksideoftheboom.substack.com/p/the-ai-boom-has-developed-a-credit
Koitin katsella noiden AI yritysten (Meta, Microsoft, Google, Micron) taseita ja sinne on erityisesti Q2/2026 aikana alkanut ilmestyä omaisuutta ja sitä vastaavia investointeja/velkaa. Kullekin oli tullut vuositasolla runsaat 100 Mrd$. Olisikohan tässä vasta jäävuoren huippu siitä mitä tuleman pitää. Mitäköhän tästä pitäisi ajatella?
Myin tämän kaiken pelottelun seurauksena pois hieman Googlea ja Metaa. Jätin vielä Micron omistukset koskematta kun sen tase näytti terveemmältä.
Tulosraportista (10Q) tulisi katsoa liitetiedot
Esimerkiksi Microsoft toteaa liitetiedoissa
”we had additional leases, primarily for datacenters, that had not yet commenced of $329.1 billion, with some arrangements subject to certain contractual conditions being met. These leases will commence between fiscal year 2027 and fiscal year 2033 with lease terms of 1 year to 20 years.”
Googlella on taseessa yhteensä 14,6 miljardia Operating lease liabilities.
Yhtiö toteaa liitetiedoissa
As of June 30, 2026, we have entered into leases, primarily related to data centers, that have not yet commenced with future lease payments of $85.2 billion that are not yet recorded. These leases will commence between 2026 and 2031 with non-cancelable lease terms between one and 26 years. Additionally, in June 2026, we entered into a short-term lease agreement with a non-cancelable commitment of approximately $5.8 billion, which will commence in the third quarter of 2026.
1) Siirry
https://www.sec.gov/cgi-bin/viewer?action=view&cik=1652044&accession_number=0001652044-26-000071&xbrl_type=f#
2) Avaa vasemmasta valikosta ”Notes to Financial Statements”
3) Avaa Leases
4) Huomaa pienellä präntätty
Alphabet, Amazon ja Meta ovat ne, joilla vapaan kassavirran ja EBITin ero on suurin. Applella ja Nvidialla tämä on ero on pieni.
Suurin piirtein sama tilanne on velkaisuuden suhteen. Vaikka otetaan huomioon nuo ”piilovelat”. Applella piilovelkaa ei juuri ole. Nvidialla jonkin verran. Alphabetilla, Amazonilla, Metalla ja Microsoftilla sitä on paljon.
Tarkemmat tiedot löytyvät tekoälyn tekemästä yhteenvedosta. Luvuissa voi olla virheitä, en ole tarkistanut. Kvartaaliluvut on tarkistettu.
https://www.dropbox.com/scl/fi/ayz9t47q9tf3kjgkjlpca/mag7_challengers_2026_v3.xlsx?rlkey=heue7dsfuy4iq6xtbhw7myske&dl=0
Goldman Sachs on eräs maailman suurimpia investointipankkeja. Sen asiakkaina on maailman suurimpia yrityksiä sekä suurimpia sijoittajia. Sen julkisuuteen rivisijoittajille vuotamat huolet Ai yhtiöistä eivät välttämättä edusta sen todellista mielipidettä. Rivisijoittajat eivät ole sen asiakkaita ja rivisijoittajien johtaminen pikkasen harhaan saattaa jollain kummallisella tavalla edistää sen asiakkaiden kuten suursijoittajien ja/tai suurten Ai yhtiöiden etua.
Ilmaiset neuvot eivät aina ole täysin vilpittömiä.