Globalisaation on haitaksi mailmantaloudelle?
Homo Economicus törmäsi hiljattain mielenkiintoiseen artikkeliin Technology review:ssa.
Siinä referoitiin Deem & He:n tutkimusta jossa verrattiin mailmantaloutta biologiseen järjestelmään.
Lähtökohtana oli ajattelu jonka mukaan hierarkiset osittain riippumattomat järjestelmät ovat kehittyneet lähes jokaiseen biologiseen organismiin ja järjestelmään. Tutkimusten mukaan tämä lisää systeemin kriisinsietoisuutta.
Deem&He löysivät samanlaisia piirteitä mailmantaloudessa. Viimeisen 40 vuoden aikana globalisoituminen on voimistunut, eri maat ovat huomattavasti voimakkammassa yhteydessä toisiinsa. Tämä on johtanut talouskriisien syvenemiseen. Lisäksi niistä toipuminen vie entistä kauemmin.
He myös ennustavat että talouskriisin sattuessa eri mailmanosien riippumattomuus toisistaan tilapäisesti kasvaa. Muodostuu siis alueita jotka käyvät kauppaa pääasiassa toistensa kanssa.
Pääoma-tavarat-ihmiset
Globalisaatiossa periaatteessa voidaan vähentää kaikkien kolmen komponentin liikkuvuutta, pääoman, tavaroiden ja ihmisten. Kaikista pisimmällä ollaan pääoman liikkuvuuden rajoittamattomuudessa. Tavaroiden liikkumisen vapautta halutaan lisätä, jos virallisia puheenvuoroja ja agendoja seurataan. Ihmisten täydellinen liikkuvuus on ollut lähennä pro-globalisaatio-liikkeen agendalla, joka ajaa universaalia vapautta.
Ääripää on siis paluu lokaalimpaan, nationalistisempaan maailmaan ja toinen ääripää on pro-globalisaatio. Nyt olemme välitilassa ja tehneet tiettyjä poliittisa valintoja vapaan liikkuvuuden suhteen. Miksi pääoma on se joka saa vapaasti liikkua? Miksi ihmiset eivät? Miksi tullit on pahasta? Tai hyvästä? Eikö yrityksien tukeminen sotke markkinataloutta ja globalisaation dynamiikkaa?
Globalisaatiossa on valittu tietoisesti prioriteetit ja ne varmasti pystyisivät olemaan myös toiset. Jos ne olisivat toiset, ehkä lokaali tuotanto voisi olla voimakkaampi, työllisyys parempi ja eriarvoisuus pienempi. Kyseessä voisi olla systeemi, jonka taloudellisen aktiviteetin muutokset olisivat nykyistä tasaisempi, ja kokonaisuus myös kriisisietoisempi.
Nykyistä talousjärjestelmää on alettu pitämään jonkinlaisena luonnonvoimana. Viitattu artikkeli kuulostaa mielenkiintoiselta ja tuo uuden näkökulman, mutta onko sen tulokset vain vahvistamassa sitä ideaa, että talous on kuin luonnonvoima, emmekä me sille mitään voi.