Johdanto

Technical Traders Club:in helmikuun kuukausikokouksessa 28.2.2011 piti Kari Laakso esityksen “Indikaattorien ja kynttilämuodostelmien hyödyntäminen osto- ja myyntiajoituspäätöksiin. Esimerkkigraafien tarkastelua”.

Laakson esittelemien teknisten analyysimenettelyjen ja strategioiden avulla etsitään ja tunnistetaan osakkeiden osto- ja myyntihetkiä, jotka ovat todennäköisesti optimaalisia tuoton kannalta teknisessä kaupankäynniissä eli treidauksessa (technical trading). Osakkeen tai indeksin pitoajat tässä kuvatussa “heilahduskaupassa” (swing trading) ovat tavallisesti parista-kolmesta päivästä pariin viikkoon, mutta voivat hinnan trendin jatkuessa muodostua paljon pitemmiksikin sijoituksiksi.

Esimerkkitarkasteluihin käytettiin teknisen analyysiohjelmiston MetaStockin vanhempaa 9.1 versiota ja päivädataa Equisin Reuters DataLink palvelusta.

Markkina-indikaattoreilla tehdyistä esimerkkigraafeista tarkasteltiin myös pääindeksien lähiaikojen alaskorjausriskiä suuruusluokaltaan yli noin 10 %.

Esityksen kalvot ovat ohessa tämän artikkeliblogin liitteenä.

Tavoite ja tekninen analyysi

Johdanto

Technical Traders Club:in helmikuun kuukausikokouksessa 28.2.2011 piti Kari Laakso esityksen “Indikaattorien ja kynttilämuodostelmien hyödyntäminen osto- ja myyntiajoituspäätöksiin. Esimerkkigraafien tarkastelua”.

Laakson esittelemien teknisten analyysimenettelyjen ja strategioiden avulla etsitään ja tunnistetaan osakkeiden osto- ja myyntihetkiä, jotka ovat todennäköisesti optimaalisia tuoton kannalta teknisessä kaupankäynniissä eli treidauksessa (technical trading). Osakkeen tai indeksin pitoajat tässä kuvatussa “heilahduskaupassa” (swing trading) ovat tavallisesti parista-kolmesta päivästä pariin viikkoon, mutta voivat hinnan trendin jatkuessa muodostua paljon pitemmiksikin sijoituksiksi.

Esimerkkitarkasteluihin käytettiin teknisen analyysiohjelmiston MetaStockin vanhempaa 9.1 versiota ja päivädataa Equisin Reuters DataLink palvelusta.

Markkina-indikaattoreilla tehdyistä esimerkkigraafeista tarkasteltiin myös pääindeksien lähiaikojen alaskorjausriskiä suuruusluokaltaan yli noin 10 %.

Esityksen kalvot ovat ohessa tämän artikkeliblogin liitteenä.

Tavoite ja tekninen analyysi

Laakso aloitti selvittämällä kaupankäynnin ja sijoittamisen tavoitteita, kts. Liitteen sivu 3:
 

• tavoitteena on voittojen optimaalinen kerääminen ja tappioiden minimointi,

  • yksityiskohtaisempina tavoitteina on, että kolme tai enemmän viidestä kaupasta tai sijoituksesta on keskimäärin voitollisia, ja että toteutuneiden yksittäisten voitollisten kauppojen voitot ovat kooltaan suurempia kuin yksittäisten tappiollisten kauppojen tappiot.
     

Tavoitteen ja korkean kokonaistuoton saavuttamiseksi on näistä pääprioriteettina tappioiden minimoiminen.
 

Teknistä analyysiä käytetään tunnistamaan ajankohta, jolloin todennäköisyydet suosivat tavoiteltua edun mukaista kurssimuutoskehitystä, jolloin tunnistettuna ajankohtana tehdään kauppa. Tehdyn kaupan jälkeen seurataan ja hallitaan kauppaa:

• Siten tarvitaan OSAAMISTA tietääksemme, milloin todennäköisyydet ovat puolellamme, KÄRSIVÄLLISYYTTÄ sen ajankohdan odottamiseen, ja KURINALAISUUTTA kaupan oikeaksi hallitsemiseksi, kun se menee edun suuntaan tai etua vastaan.

Volatiliteetti-indeksin ja markkinaindeksin vertailu

Markkinavolatiliteetti-indeksi VIX mittaa markkinaindeksin S&P 500:n 30:n päivän odotettua volatiliteettia perustuen S&P 500:n optioiden hintoihin. Siten on mielekästä tarkastella näitä indeksejä samassa graafissa. Osakkeiden hinnat yleensä nousevat silloin, kun VIX indeksi laskee, ja osakkeiden hinnat yleensä laskevat, kun VIX indeksi nousee, kuten näkyy Liitteen kuvista 5 (päivägraafi) ja 6 (viikkograafi).

Liitteen kuvasta 5 (VIX – S&P 500 vertailu päivägraafissa) nähdään, että esimerkiksi kun markkinaindeksi S&P 500 kääntyi 26.4.2010 alaspäin jyrkkään korjausliikkeeseen Kreikan ja EMU:n talouskriisistä johtuen, niin VIX volatiliteetti-indeksi ylitti vastustasonsa noin 18,4. Samalla tavalla on VIX ylittänyt alhaaltapäin saman vastustasoalueensa noin 18,4, kun Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän kriisin aiheuttama epävarmuus laukaisi S&P500 indeksin kurssilaskun äskettäin 22.2.2011. Volatiliteetti-indeksin VIX äskeisen nousun ja pysymisen tukitasonsa 18,4 yläpuolella samoin kuin keväällä 2010 arvioitiin siten voivan mahdollisesti nyt tuottaa pääindekseissä samanlaisen suuruusluokaltaan noin 15 %:n alaskorjausliikkeen kuin mikä koettiin viime vuonna aikavälillä 26.4.2011- 30.6.2010.

Volatiliteetti-indeksin ja markkinaindeksin vertailua voi myös soveltaa merkittävien kurssikäänteiden ennakointiin. Sitä voidaan tehdä etsimällä divergenssiä eli poikkeamaa tavallisesta volatiliteetti- (VIX) ja markkinaindeksien (S&P 500) suuntakehityksestä. Esimerkiksi viikkograafista (liitteen kuva 6) nähdään, että sekä VIX:in että S&P 500:n huippujen ja pohjien kautta piirrettyjen linjojen muodostamat kanavat olivat samansuuntaiset välillä 26.4.2010 – 2.7.2010, vaikka volatiliteetiin pitäisi “tavallisesti” nousta kurssien laskiessa. Tämä poikkema eli divergenssi osoitti sen, että sijoittajat eivät olleetkaat niin hermostuneita ja pelokkaita kurssilaskusta Kreikan ja EMU:n talouskriisin yhteydessä, ja sitten heinäkuun alusta 2010 alkaen tapahtuikin merkittävä pääindeksien kurssikäänne ylöspäin. Samanlainen poikkeva samansuuntaisuus S&P 500 kurssipohjien kautta piirretyn linjan ja VIX indeksin huippujen kautta piirretyn linjan välillä tunnistettiin myös aikavälillä 21.11.2008 ja 6.3.2009 ennen maaliskuun alkupuolella 2009 tapahtunutta markkinoiden pääindeksien merkittävää kurssikäännettä ylöspäin

Kun käänteen jälkeen S&P 500 indeksi on nousutrendissä, niin osakkeissa ollaan yleensä ostopuolella. Kun sensijaan S&P 500 indeksi on käänteen jälkeen laskutrendissä, niin osakkeissa ollaan yleensä lyhyeksimyyntipuolella.
 

Vuoden korkeimmat ja matalimmat noteeraukset

Ennakoivana markkinaindikaattoreina voi myös käyttää niiden osakkeiden lukumääriä ja lukumäärien keskinäistä suhdetta, jotka ovat nousseet 52:n viikon korkeimpaan tai laskeneet 52:n viikon pohjille. Koska New Yorkin pörssiä (NYSE) voidaan nykyisin pitää hyvänä markkinaindikaattorina ja suunnanäyttäjänä myös pohjoismaisille pörsseille, niin tässä tarkastellaan markkinaindikaattoria NYSE_NewHighs- NYSE_NewLows.

Liitteen kuvan 7 graafissa on esitetty 52:n viikon korkeimpien ja matalimpien noteerausten lukumäärien 5:n päivän eksponentiaaliset liukuvat keskiarvot. Kuten graafista nähdään, oli vuoden korkeimmalle noteerattujen NYSE osakkeiden määrä kääntynyt noin 350 osakkeen huipulta laskuun silloin 22.2.2011, kun S&P 500 indeksi alkoi indikoida mahdollista käännettä nousutrendistä laskuun. Mutta vuoden matalimpien noteerausten osakkeiden määrät eivät olleet silloin lähteneet matalalta noin 10:n osakkeen tasolta samanlaiseen nousuun kuin niiden lukumäärät edellisessä SP500 indeksin laskukäänteessä 26.4.2011 alkaen. Eli tämän toistaiseksi matalalla pysyneen NYSE_NewLows-luvun perusteella ei ainakaan 28.2.2011 voitu pitää todennäköisenä sitä, että tällöin oltaisiin oltu pudotuksessa kohti S&P500 -indeksin prosenteissa kaksinumeroista alaskorjausta.

Lasku- ja nousumuodostelmat

Lyhyissä hintasykleissä nähdään tavallisimmin 3-5 päivän laskumuodostelmia ja 3-5 päivän nousumuodostelmia. Liitteen kuvan 8 graafissa koskien Stora Enso R:ää nähdään esimerkiksi marraskuun ja joulukuun lopun 2010 välillä ensin 4:n valkoisen japanilaisen kynttilän muodostama nousumuodostelma, sitten neljän tumman kynttilän muodostama laskumuodostelma ja lopuksi taas viiden-kuuden valkoisen kynttilän nousumuodostelma. Graafin nousumuodostelmissa kynttilöiden pohjat ovat nousevia ja laskumuodostelmissa kynttilöiden huiput ovat laskevia.

Laskumuodostelman tummien kynttilöiden näyttäessä päättyneen 14.12.10 valkoiseen kynttilään ja todennäköistä osapohjaa indikoivan vasarakynttilän muodostuttua 15.2.10, oli 16.12.10 päätetty ostaa Stora Ensoa TTC:n kuukausikokouksen osakkeeksi. Indikaattoreista oli kurssikehitystä hyvin seuraava 5:n päivän eksponentiaalinen liukuva keskiarvo (H) noussut melkein vaakasuoraksi laskevasta kääntyneen 20:n päivän liukuvan keskiarvon '(C) päälle ja pysynyt siellä ja siten tämä myös indikoi mahdollisuutta nousutrendiin. Lisäksi nopea 5:n päivän stokastinen oskillaattori antoi myös ylimyydystä ostosignaalin 15.12.10, joten tässä tapauksessa useiden “indikaattoreiden” indikoimat todennäköisyydet olivat ostopäätöksen puolella.

Liitteen kuvasta 9 nähdään, että jos “varmempaa” usein käytettyä 4:n päivän eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon ja 8:n päivän yksinkertaisen liukuvan keskiarvon leikkausta 21.12.2010 olisi käytetty “ostosignaalina”, ja jos olisi odotettu heilahduskaupassa usein trendi-indikaattorina sovelletun 20:n päivän liukuvan keskiarvon kääntyvän nousuun “kynttilämuodostelmien ja kynttilöiden kielen” käytön sijasta, niin onnistuneessa ostossa olisi menetetty ylöspäinsyntyneen aukon suuruinen tuottomahdollisuus. Tästä toisesta Stora Enso R:n päivägraafista nähdään myös 21.12.2010, että aukolla alkavan nousun jatkumisen todennäköisyyttä vahvistaa päivän suuri kaupankäyntivolyymi, mikä on yli kaksinkertainen volyymin 21:n päivän liukuvaan keskiarvoon verrattuna. Nousun jatkumisen todennäköisyyttä vahvistavat 21.12.2010 myös se, että kolmelle eri aikaperspektiiville lasketut stokastiset oskillaattorit (5:n, 10:n ja 21:n päivän liukuvat keskiarvot niistä) osoittivat kaikki väliostettuina samaan suuntaan ylöspäin.

Bollingerin kanavastrategia ylimyydylle osakkeelle, kun markkina on nousutrendissä

95 % osakkeiden hinnoista on aina Bollingerin kanavien sisäpuolella, joten kanavien ulkopuoliset hinnat ovat epätavallisia. Hintakynttilöiden pohjien nousu kanavan alareunan alta reunan yläpuolelle ennakoi todennäköistä trendikäännettä ylöspäin, Liitteen kuvassa 10 nähdään esimerkkinä Tele 2:n graafi, missä missä valkoiset kynttilät 24.11.-25.11.2010 nousivat Bollingerin kanavan alareunan ja pitkän tumman 23.11.2011 kynttilän rungon puolivälin yli Bollingerin kanavan alakaistalle. Koska osake silloisessa käänteessä oli ollut ylimyyty kuvassa näkyvien stokastisten oskillaattoreiden mukaan, ja pääindeksi OMXS30 oli samanaikaisesti nousutrendissä, niin saatiin 25.11.2011 Bollingerin kanavastrategian mukaisen systeemin ostosignaali Tele 2:n todennäköiselle kussinousulle kohti tavoitetta eli Bollingerin kanavan yläreunaa.

TurvaStop menetysten äärimmäisenä suojana sekä tavoitehinta ja tuotto/riski suhde

Osake myydään automaattisesti tai manuaalisesti, kun viimeisen kaupan kurssi on laskenut TurvaStop rajalle. Näin minimoidaan voitonmenetys tai tappio, kun kurssi kääntyy alaspäin. Kaupan tai sijoituksen MenetysRiski voidaan määritellä esimerkiksi itselle hyväksyttäväksi maksimisummaksi. Kts. 'lähemmin Liitteen kuvasta 11..

Osakkeelle määritetään ennen kauppaa tavoitehinta-alue arvioimalla osakkeen tuotto-odotus ja asettamalla sitä vastaava tavoitehinta muutamia senttejä alle sopivan vastustason osakkeen hintagraafissa. Liitteen kuvassa 12 on Cityconille asetettu tavoitehinta, ja ostettaessa 11.2.2011 on asetettu silloinen TurvaStopraja ja sitten kurssin noustua nostettu TurvaStoprajaa 25.2.2011.

Kauppoja suunniteltaessa määritetään ennen toteutusta tavoite-, osto- ja stophinnoista myös laskennallinen Tuotto/Riski-suhde, jonka pitää olla paljon suurempi kuin 1, jotta kauppaa kannattaa lähteä toteuttamaan.

Käänteinen instrumentti alkaa lähestyä samanlaisia signaaleja kuin loppukesän 2007 huipulla.

Lopuksi tarkasteltiin graafista XACT Beariä, joka on käänteinen instrumentti Tukholman pörssin OMXS30 indeksin suhteen ja vivutettu kertoimella 1,5. XACT Beariä käytetään sekä OMXS30 salkun suojaamisen OMXS osakkeiden kurssilaskua vastaan että voittojen tavoitteluun kurssilaskussa.

XACT Bear kävi pohjilla tämän vuoden 2011 tammikuun ensimmäisellä ja kolmannella viikolla. Sen jälkeen on XACT Bear kääntynyt nousuun ja sen 55 päivän eksponentiaalinen liukuva keskiarvo noussut lähelle sen hitaasti laskevaa melkein vaakasuoraa 100:n päivän yksinkertaista liukuvaa keskiarvoa. Kts. 'lähemmin Liitteen kuvista 14 ja 15. Kun XACT Bearin 55 päivän eksponentiaalinen liukuva keskiarvo leikkasi viimeksi sen 100:n päivän yksinkertaisen liukuvan keskiarvon ylöspäin heinäkuun lopulla 2007, niin OMXS- ja OMXH- indeksit kääntyivät pitkään laskutrendiin.

Siksi esityksenpitäjä kehotti kuuntelijoita seuraamaan nousunsa 22.2.2011 toistaiseksi päättäneen S&P 500 indeksin ja käänteisen instrumentin XACT Bearin lähiaikojen kehitystä. Esitelmänpitäjä suositteli harkitsemaan osakkeiden myyntiä tai menemistä lyhyeksi sitten, kun XACT Bearin 55 päivän eksponentiaalinen liukuva keskiarvo mahdollisesti lähiaikoina leikkaa sen 100:n päivän yksinkertaisen liukuvan keskiarvon ylöspäin, koska tämä leikkaus indikoisi merkittävää OMXS30- ja OMXH25- alaskorjausriskiä.

.

TTC:n kuukausikokouksen osakkeet
 

Esityksen jälkeen käytiin vielä lyhyesti läpi TTC:n kuukausikokouksen osakkeet, joita edellisen kuukausikokouksen 15.12.2010 salkussa olivat olleet Technopolis ja Stora Enso R.
 

– Technopolis: 3,80 € (16.12.10), 3,93 € (myynti 27.12.10).

– Stora Enso R: 6,88 € (osto 15.12.10), 8,33 € (myynti 20.1.11).

Technopolis R myytiin 27.12.2010 voitolla (+ 3,4 %), kun sen kurssi putosi vaiheittain korotetulle myyntistoprajalle 3,93 €, joka oli asetettu 3 senttiä edeltävän kahden päivän kynttilöiden matalamman pohjan alapuolella.

Stora Enso R myytiin 20.1.2011 voitolla (+21 %) , kun sen kurssi putosi vaiheittain korotetulle myyntistoprajalle 8,34 €, joka oli asetettu 2 senttiä edeltävän päivän kynttilän pohjan alapuolelle.

Uutena osakkeena päätettiin ostaa salkkuun osakkeen lähivuosien tuotto-odotukseen (noin 30 % / v.) perustuen Revenio Groupia, jos sen kurssi putoaa sen tukitasolle 36 senttiin. Lisäksi päätettiin keskustelun jälkeen myöskin ostaa Revenio Groupia, jos osakkeen kurssi putoaa 38 senttiin, mikä antaisi molempien kurssitasojen toteutuessa osakkeen keskimääräiseksi ostohinnaksi 37 senttiä..