Artikkelisarjan I osassa kerroin yhteissijoittamisemme lähtökohdista ja Espoon Superosake -sijoitusyhtiöstä (ES). Tässä osassa valotan ES:n omistuspohjaa, osakkaiden rooleja ja hallintoa.

Kuten juttusarjan I osassa kerroin, Espoon Superosake Oy on perustettu jo vuonna 1985. Perustettaessa osakkaita oli 11, mutta osakkaiden määrä on vuosien mittaan kasvanut noin 70:een. Periaatteena on aina ollut, että yhtiökokouksen valitsema hallitus pyörittää  sijoitustoimintaa ja vastaa myös hallinnosta eli järjestää yhtiö- ja osakaskokouksia, hoitaa tai teettää kirjanpidon ja tilinpäätökset, hoitaa asiat kaupparekisterin ja verottajan suuntaan, jne. Varsinaista palkattua henkilöstöä ei ole 2000- luvulla ollut.

ES:n kaltaisessa osakkaiden voimin hoidettavassa pienyhtiössä työvoiman saanti on oma erityislukunsa.Pääoman ollessa sen verran pieni, ettei palkattua henkilöstöä voida käyttää, ainoa toimiva keino on käytännössä saada osakkaiksi henkilöitä, jotka ovat halukkaita myös toiminnan pyörittämiseen. Vaikka osakkaita onkin tällä hetkellä useita kymmeniä, heistä moni on ollut osakas jo pitkään, ehkä aiemmin osallistunutkin toimintaa ja haluaa nyt vain ”olla mukana” osakkaana. Useimmiten ainoa keino uusien aktiivihenkilöiden löytämiseksi onkin ollut osakkaaksi ottaminen ja niin on toimittukin lähes vuosittain. Vanhat omistajat ovat harvemmin luopuneet omistuksistaan, joten osakaskunta on vuosien mittaan hiljalleen kasvanut. 

Isosta osakaskunnan etuna on, että sieltä on mahdollista löytää hallintoon ja myös sijoitustoimintaan työvoimaa ja konsulttiapua. Alkuun kaikki toimet hoidettiin osakkaiden voimin, mutta nyttemmin kirjanpito on ulkoistettu. Tilintarkastajat ovat edelleen toistaiseksi omasta takaa. 

Virallisesti ES:n sijoitustoiminnan ja hallinnon pyörittämisestä vastaa Operatiivinen johtoryhmä, ja toimintaa valvoo hallitus. Käytännössä kaikki johtoryhmän jäsenet ovat myös hallituksen jäseniä, mutta näiden kahden tahon vastuiden ja kokouspöytäkirjojen erillään pito samaan tyyliin kuin isommissakin firmoissa on tehty kahdesta syystä. Ensinnäkin, on mahdollista, että johtoryhmässä ja hallituksessa olisi eri kokoonpanot, mikäli niin haluttaisiin,  eli esimerkiksi kesken vuotta ilman yhtiökokouksen päätöksiä on periaatteessa mahdollista ottaa johtoryhmään uusia osaajia, mikäli heitä tulee tarjolle. Toinen syy on tarve ”siistiä” hallituksen kokoukset ja pöytäkirjat sellaisiksi, että ne sisältävät vain hallitusasiaa; varsinaisia sijoitusasioita koskevat käsittelyt ja päätökset tehdään Operatiivisen johtoryhmän kokouksessa ja kirjataan sen muistioihin. Hallitus/johtoryhmä saa vuosittain pienen hallintopalkkion ja tiettyjen kriteerien täyttyessä myös tuottopalkkion hyvästä tuloksesta.

Hallitus/johtoryhmässä on tällä hetkellä 5 jäsentä, joista 3 on päivätöissä muualla ja 2 eläkkeellä. Ajankäyttöä toiminta vaatii ehkä keskimäärin ”muutamia iltoja kuukaudessa”, joskin ajankäytön jakaantuminen on epätasaista. Yksi ilta kuukaudessa menee johtoryhmän kokoukseen ja samassa yhteydessä pidetään myös hallituksen kokous, jos aihetta on. Sijoitusten seuraaminen ja toimeksiantojen teko vaatii luonnollisesti silloin tällöin aikaa, mutta toiminnan pyörittäjät tyypillisesti ovat asioissa jatkuvasti ”kuulolla” omienkin sijoitusten takia.

Kuten edellä mainitsin, ES:n työvoima on käytännössä saatu vähitellen laajentuneesta osakaskunnasta. Voidaan kuitenkin kysyä kuinka paljon osakkaita pitäisi olla, jotta toiminta olisi tehokasta? Eikö suuri osakasjoukko tee yhtiökokouksista ja päätöksenteosta jäykkää ja hidasta ja tuo liikaa tahtotiloja päätöksentekoon? Kuten totesin, riittävän suuri osakasjoukko on ollut ainoa ”työntekijäreservi” ja tarjonnut myös melkoisesti konsulttiapua. Yhtiössä ei myöskään viime vuosina ole osakkaiden joukosta ehdotettu suuria muutoksia toimintatapoihin, ja yhtiökokoukset ja muu päätöksenteko on hoitunut sujuvasti, joten ES:n tapauksessa asetelma on toiminut. On kuitenkin selvää että isossa joukossa on helposti useita tahtotiloja, joista merkkejä on saatu eloisien keskustelujen muodossa esim. päätettäessä osingoista, hallituksen palkkiojärjestelmästä ja keskusteltaessa sijoitusstrategioista. 

Juttusarjan seuraavassa osassa kerron tarkemmin ES:n sijoitustoiminnasta.

ES:n web-sivut: http://super.piksu.net