Nato-selonteko odotettua konkreettisempi
Etukäteen mediassa arvioitiin, ettei selonteossa olisi konkretiaa. Olen eri mieltä. Sivulla 28 lausutaan:
”Jäsenyydestä kiinnostuneen maan on tärkeää käydä pohjustavia keskusteluja Nato-maiden kanssa. Suomen valtiojohto on kuluvan kevään aikana käynyt keskusteluita turvallisuusympäristön muutoksesta eri maiden kanssa.
Venäjä tullee pitämään Euroopan turvallisuutta koskevia vaatimuksiaan esillä myös jatkossa. Tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriä sopimuksin ja sotilaallisin keinoin, reagoimatta jättäminen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön saattaisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen.
Selonteon eduskuntakäsittelyn aikana valtioneuvosto tarkentaa eduskunnalle yksityiskohtia ja arvioita, joita ei ole mahdollista kirjata julkiseen selontekoon.”
Ei virkamiehet juuri sen selvemmin asioita voi ilmaista, kun päätös kuuluu poliitikoille.
Suuri osa selontekoa on faktista kuvausta valmistautumisesta Venäjän hybridivaikuttamiseen.
https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f807ad066
Dokumentissa oli kuvattu muun muassa:
– Nato liittymisprosessi
– Arviot Nato jäsenyyden vaikutuksista
– Muut toimenpiteet kuten kahdenvälinen yhteistyö ja EU:n toiminta
Kyllä tuon perusteella voidaan keskustella ja kun eduskunta on keskustellut ja hyväksynyt selonteon niin poliittinen johto voi ehdottaa eduskunnalle että ”Suomi ilmoittaa Natolle halukkuudestaan liittyä Naton perussopimukseen.”
Siitähän se prosessi sitten käynnistyy.
Sisällissodan aattona ihmisiä pyydettiin ottamaan puolta ja tunnustamaan väriä. Toisen maailmansodan aattona valtioita pyydettiin ja/tai pakotettiin ottamaan puolta ja tunnustamaan väriä.
Taas ollaan samassa tilanteessa. Valtioita pyydetään, kutsutaan ja/tai pakotetaan ottamaan puolta ja tunnustamaan väriä.
Voi kunpa tästä ei seuraisi mitään vielä pahempaa.
Voi kunpa tästä ei seuraisi mitään vielä pahempaa.”
Olen ennenkin käyttänyt tätä esimerkkiä. Asun kivitalossa, palohälyttimiä kaksi, sammutuspeitto käden ulottuvilla, Turun pääpaloasema 500 metrin päässä.. Talossa ei asu suihkuunsammujia, joille tarvitaan kaksi lattiakaivoa https://yle.fi/uutiset/3-8218403 , vaan talossa on jopa kovakin kuri. Vaikka tulipalon vaara lienee vähäinen, silti as.oy:llä ja minulla molemmilla on palovakuutus.
Putin on arvaamaton, epästabiili ja häikäilemätön ja kaiken lisäksi hänellä menee Ukrainassa huonosti. Jos ei myönnä häviötä, ainakin BC-aseitten käyttöön on varmaan kiusausta. Voi olla, että kynnys ja varmistimet ovat vähäisempiä kuin ydinaseissa. Miten Nato reagoi BC-aseihin melko lähellä Naton rajoja? Sodan leviämisen uhka on olemassa. On todennäköisyys sitten kuinka alhainen tahansa, se on taatusti suurempi kuin tulipalo asuintalossani. Ja sellainen sota olisi jopa minulle henkilökohtaisesti paljon tuhoisampi kuin tulipalo asunnossani, jossa on jopa yhteys kahteen rappukäytävään.
Siinä ainakin on yksi uusi yllätys. Mikäli ohjusristeilijä Moskvan miehistö on jättänyt laivan, silloin palavalla laivalla on vartioimattomia ydinaseita yhtä todennäköisesti kuin Suomen armeijalla on soppakanuuna. Ei kait ydinkärjet räjähdä, mutta saastetta menee jonnekin muualle kuin Jäämeren syvyyksiin sukellusveneen mukana. Varmaan ministeri Emma Kari on kovasti hyvin perillä tilanteesta? https://www.bbc.com/news/world-europe-61103927
Olen seurannut sitä kenen puolelle Intia asettuu tässä Ukrainan konfliktissa:
1. Intian valtio on ollut virallisesti puolueeton ja äänestänyt tyhjää.
2. Intian media (https://www.wionews.com/) on nyt kääntynyt vahvasti länsimaiden linjan kannalle. Media ymmärtää hyvin miksi Intian kannattaa olla virallisesti puolueeton.
Intian media tuo selvästi esille että Ukrainan sota tapahtuu jossakin toisella puolella maailmaa ilman selviä yhtymäkohtia Intian kannalta oleellisiin asioihin. Intian kanalta näyttää olevan oleellista se, miten Kiina tukee Pakistania, Bangladeshiä ja SriLankaa investoimalla näiden maiden infrastruktuuriin. Intialaiset ovat huolestuneita Kiinan (velkojan) vaikutusvallan kasvuun lähimaissaan. Tämä on Intian kannalta oleellista. Intia tuntuu keskittyvän omaan niemimaahansa ja kenties hieman myös Intian valtameren asioihin. Ukraina on kuin toisella planeetalla.
Keskustelusta poissa oleva asia on kustannukset. Suomi 2 % brk:sta, Viro 2, Saksa 1,5, Italia 1,5 ja Espanja 1 % (noin ja mustini mukaan). Kustannusten pitäisi alentua, vai mitä, kun teemme puolustusta yhdessä. Ja miksei olisi yhteinen pysyvä tukikohta Suomessa? Ei kai sellaista ainakaan Belgiassa tarvita. Kannatan siis natoa ja kansainvälistä tukikohtaa Suomeen.
Naton tukikohta sopisi hyvin jonnekin Porin lentokentän (https://fi.wikipedia.org/wiki/Porin_lentoasema) liepeille.
Se on 500 km päässä itärajasta ja siksi sitä ei ole helppo yllättää. Matkaa on riittävästi. Siellä on myös kansainväliset mittakaavat täyttävä lentokenttä jonne voi suuretkin kuljetuskoneet laskeutua.
Pori korostaisi myös Naton puolustuksellista roolia. Porista ei ole helppo uhkailla Murmanskia tai Pietaria tai Moskovaa.
Pori on myös sopivan matkan päässä Viron Ämärin tukikohdasta (https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84marin_lentotukikohta)
Pori on sijainniltaan hyvä, mutta lenotkenttä on aika lähellä keskustaa. Suomessa ei taida olla sopivalla paikalla Ämärin kaltaista kenttää. Pitäisi olla kaukana kaikesta asutuksesta. Paikassa jossa voi meluta ja paukutella.
Ehdottaisin Kokkolan lentokenttää. Se on aika kaukana asutuksesta. Ja kohtuu lähellä on kulttuurikaupunki Kokkola City.
Hauskahko detalji on se, että Marin toisaalta sanoi, ettei ilmaise vielä Nato-kantaansa ollenkaan ja toisaalta sanoi ”ettei pidä hyvänä, että Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen asetettaisiin liittymisvaiheessa jonkinlaisia ehtoja.”
Eli selkokielellä Suomi pitää Nato-tukikohtaa tarpeellisena siinä kuin Puola ja baltit ja varmaan ihan selvistä syistä.
Tyhmä kysymys: – Voiko Natosta erota?
Kreikka ja Ranska ovat sellaisen enempi tai vähempi tehneet tietyissä vaiheissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Nato#Nykyiset_j%C3%A4senet ja Tanskalla + Norjalla ja varmaan joillain muillakin on erityisehtoja, siis ei r. a. pysyviä Nato-tukikohtia miehistön osalta, kalustoa on ja sekin vastaanottajamaan luvalla.