Korkea inflaatio vahingoittaa pörssikursseja ja asuntojen hintoja

14 huhtikuun, 2022

kai-nyman

Korkea inflaatio vahingoitti vuosina 1965…1982 pörssikursseja. USA:n osakkeiden reaaliarvot laskivat 1970-luvun inflaatiojakson aikana puoleen.

USA:n inflaatio on nyt ryöstäytymässä kierteeksi, jossa hintojen nousua seuraa palkkojen nousu ja sitä taas vuorostaan hintojen nousu. Sekä hinta että palkkainflaatio ovat jo 7% tuntumassa. USA on lähellä 1960 luvun lopun inflaatiovaaran vuosia.

USA:n korot ovat nousussa. Keskuspankki, FED kertoo nostavansa lyhyitä korkoja tänä vuonna parin prosentin tasolle. 10v ja 2v korot ovat jo 2,4% tasolla ja Baa yrityslainoista saa 4,2% tuottoa. Kehityksen suunta näyttää huolestuttavalta.

1970 luvun oppi oli, että korkojen pitää nousta vähintäänkin inflaation tasolle ennen kuin inflaatio talttuu. Voit varmaan kuvitella miten velallisille käy jos korko nousee inflaation tasolle, 5-7% luokkaan. Velkaa on otettu sillä oletuksella että korko on nollan tuntumassa. Halpa raha on kelvannut kaikille, valtiolle, kansalaisille, yrityksille…. Tätä taustaa vastaan on ilmeistä että USA:n keskuspankki FED ei voi kerralla nostaa korkoja niin korkealle kuin pitäisi. Inflaation täytyy antaa syödä pois kohtuuttomia velkapääomia ja velallisille pitää antaa aikaa sopeutua. Mutta kun aikaa annetaan, niin seuraus on helposti sama kuin 1970- luvulla: pidempi korkean inflaation ja heikomman talouskasvun kausi, stagflaatio.

Tämä kaikki tarkoittaa osakesijoittajalle ja asuntosijoittajalle vaaran vuosia. Korkeat korot vähentävät halukkuutta isoihin asuntolainoihin tai sijoitusvelkaan. Korkeat korot lisäävät yritysten rahoituskustannuksia ja painavat voittoja. Kaikenlainen sijoitusomaisuus menettää arvoaan.

Eurooppa on erilainen. Palkkainflaatio on ollut pientä ja hintainflaatio talttuu luonnostaan sitten kun vuoden takainen vertailuhinta alkaa olla nykyhinnan tasolla. On mahdollista että Eurooppa säästyy palkkainflaatiolta ja suuremmilta korkojen nousuilta. Mutta USA:n vesilasi uhkaa läikkyä ja jotain roiskuu silloin myös Eurooppaan.

Tietojen lähteet:

St Louis FED (FRED)
Macrotrends

Kuva: mohamed Hassan Pixabaystä

Nimetön artikkeliin Suuret ruotsalaiset konepajat: “Hyviä yrityksiä, joita on kiva omistaa. Tuon Sandvik:n immateriaalioikeuksien (luultavasti ns. yritysarvo-omaisuutta) valtaltava määrä pelottaa minua. En omista sitä.”
Jarmo Asikainen artikkeliin Hyvillä mielin lisää tuottavuutta: “Myin viime kesänä Rauten merkintäoikeuksia reilu kolme euroa kappale. Parin tunnin päästä välittäjä soitti, että pörssi on perunut kauppani, koska…”
Nimetön artikkeliin UNH ei vähästä horju: “Hyvä kirjoitus”
Jarmo Asikainen artikkeliin Pieniin startup yrityksiin voi sijoittaa ostamalla osakkeita ruotsalaisista startup pörsseistä: “Moi, kysymys kaikille, joilla käsitystä noteeraamattomien pohjoismaisten yhtiöiden kauppapaikoista… Pörssistä poistuu yhtiöitä, joilla on esim heikko vaihto, ja joilla on…”
Jarmo Asikainen artikkeliin Keskittämisen vaaroista: “Netissä on jenkkien Finanssivalvontaa vastaavilla sivuilla tiedot sisäpiirikaupoista, voi hakea yhtiön nimellä, katsoin aikoinaan Teslaa, jossa Elon Musk myi suuria…”
Nimetön artikkeliin Keskittämisen vaaroista: “Olen sijoittanut useisiin pieniin kasvuyrityksiin ja olen näiden osalta päätynyt pienentämään hajautusta. Syynä on se, että pari, kolme menestyy ja…”
vieras033 artikkeliin Keskittämisen vaaroista: “”itse arvelen riskien otosta palkittavan enemmän kuin riskien välttämisestä”. Sama arvelu minulla. Tätä tukee myös se, superrikkaat ovat pääsääntöisesti rikastuneet…”
Tapio Haavisto artikkeliin Sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta on oleellista että kaikki pääsevät mukaan: “” Aseteollisuus on tärkein osa puolustuslogistiikkaa.” Sijoittajille tuttu käsite on toimialana ”defence” eli puolustusteollisuus. Vaikka aihe tuntuu hyvin ajankohtaiselta, ei…”