Kaakkois-Aasian markkinasta
Taas on yksi Aasian sijoitusvuosi takana. Aasian markkinoiden tuotto oli huomattavasti huonompi kuin vuonna 2010. Tähän pääsyynä oli koko maailman ongelmaksi paisunut Euroopan pankkikriisi, joka sai vuoden toiselta puoliskolta maailman osakemarkkinoiden korrelaation nousemaan kriisilukemiin, ja näin ollen etenkin pienet ja keskisuuret yhtiöt laskivat voimakkaasti, vaikka niiden fundamenteissa ei tapahtunut mitään muutoksia. Toinen Aasian markkinoita painava voima oli Kiinan ja osaksi Intian talouden kiristysprosessit, jotka jatkuivat huomattavasti pidempään kuin vuoden alussa uskottiin. Positiivisempia uutisia tuli laskevan inflaation myötä (ei vielä Intiassa). Historiallisesti laskevan inflaation aika on ollut antoisaa aikaa Aasian osakesijoittajille, vaikka kasvun odotetaan hieman hidastuvankin ainakin vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana.
Joulukuussa Indonesiasta saatiin myös positiivisia uutisia. Luottoluokittaja Fitch nosti Indonesian luokituksen Investment Grade -luokkaan, jonka maa oli menettänyt Aasian finanssikriisin kynnyksellä vuonna 1997. Luokituksen noston ansiosta Indonesian korkokulut laskevat, ja toisaalta osakkeiden arvostukseen vaikuttava riskipreemio alentuu. Uskomme myös S&P:n nostavan luokituksen lähikuukausina Investment Grade -luokkaan (Moody's nosti luokitusta tammikuussa-12). Toinen positiivinen uutinen oli kauan odotetun Land Law:n (maan pakkolunastuslaki) läpimeno parlamentissa, minkä pitäisi nopeuttaa infrastruktuuriprojektien implementaatiota ja näin höllentää rakennusprojektien pullonkaulaa. Lakimuutoksen vaikutuksista hyötyvät eniten rakennusyhtiöt, tieoperaattorit, kiinteistökehitysfirmat, pankit jne, mutta loppujen lopuksi laista hyötyy koko yhteiskunta, koska tehokkaampi infrastruktuuri pienentää inflaatiota rakenteellisesti keskipitkällä tähtäimellä. Inflaatio oli joulukuussa vuositasolla enää 3,79 %, kun vuoden 2011 alussa se oli yli 7 % tasolla. Myös maan BKT:n pitäisi nousta 0,5-1,5 %:lla lain vaikutuksen johdosta vuoden parin tähtäimellä, mikä tarkoittaisi 240 miljoonaisen Aasian kolmanneksi (ja maailman neljänneksi) väkirikkaimman maan nousua samoille kasvuluvuille Intian kanssa vuonna 2013 – aika näyttää.
Filippiineillä siirryttiin vihdoinkin vuoden 2012 alussa ns. normaaliin käytäntöön pörssin aukiolon suhteen, jolloin pörssi on auki arkisin 9.30-12.00 ja 13.30-15.30. Tämä on huomattava parannus entiseen aamupäiväaukioloaikaan, jolloin pörssi meni kiinni jo paljon ennen Euroopan markkinoiden avautumista. Tämä saattaa myös nostaa kiinnostusta filippiiniläisiin osakkeisiin ulkomaalaisten osalta, jotka ovat pitäneet Filippiinejä suurelti alipainossa vuoden 2008 globaalin finanssikriisin jälkeen.
Filippiinien kotimarkkinavetoista sijoituskeissiä auttaa myös maan vientiteollisuuden suhteellisen pieni osuus BKT:sta, joka on ollut kymmenisen vuotta laskussa ja nyt 25 % tasoilla. Vuonna 2012 tärkein seurattava seikka on kuitenkin presidentti Aquinon hallituksen Public-Private-Partnership – infrastuktuuriohjelmien implementaatio. Hallituksen tavoitteena oli laittaa liikkeelle vuonna 2011 PPP-projekteja 5-10, mutta vain yksi realisoitui. Näin ollen 2012 tulee olemaan hallituksen uskottavuudelle kriittinen vuosi. Talouden muut driverit jatkavat joka tapauksessa maan rakenteellista kasvua, ja niistä uskomme turismin ja BPO (Business-Process Outsourcing) -sektorin ottavan yhä suurempaa roolia ulkofilippiiniläisten rahanlähetyssektorilta. Myös pankkilainojen odotetaan kasvavan n. 15 % ensi vuonna, mikä merkitsee hienoista hidastumista vuodesta 2011. Pankkisektorille odotetaan lisäelvytystä vähimmäisvarantovaatimusten (reserve requirements) muutoksen myötä, kun vaatimus lasketaan nykyisestä suhteellisen korkeasta 21 %:sta 19 %:iin.
Lopuksi mainittakoon, että luottoluokittaja S&P on nostanut Filippiinien luokituksen näkymät positiivisiksi, vaikka se arvostaakin maan velkapaperit edelleen vielä kaksi pykälää Investment Grade -luokan alle. Esimerkiksi Fitch luokittaa ne yhden pykälän alle, eli näin ollen Investment Grade -luokitus on mahdollinen mitä luultavimmin vasta vuoden 2012 lopulla tai vuonna 2013.
Kiinan tilanne on vielä hienoinen kysymysmerkki, mutta olemme maan osakemarkkinoiden suhteen positiivisella kannalla. Vaikka talouden kiristysprosessissa kaasua on vähennetty, ei voida suoranaisesti vielä puhua elvytyksestäkään, koska keskusjohtoinen hallitus ei halua tehdä samaa virhettä kuin 2008 globaalin kriisin aikana, jolloin ylisuuret tukiaispaketit saivat monet eri sektorit ylikuumenemaan – prosessi, jonka seurauksena talouden kiristystoimet ovat jatkuneet aina 2010 alusta viime vuoden joulukuulle, jolloin pankkien vähimmäisvarantovaatimuksia lähdettiin laskemaan. Lisäksi kiinalaiset osakkeet nyt hyvin halpoja perinteisillä mittareilla katsottuina, joten laskuvaraa ei nähdäksemme ole paljoakaan. Muita positiivisia seikkoja ovat uuden keskusjohdon valitseminen vuoden 2012 toisella puoliskolla ja henkimaailman asiat, kuten kiinalaisen uuden vuoden vaihtuminen lohikäärmeen vuodeksi helmikuun 4. Kokonaisuudessaan on vaikea kuitenkaan uskoa, että vuoden 2007 huippukurssit ylitettäisiin seuraavassa nousumarkkinassa, koska kiinalaiset osakkeet olivat tällöin räikeästi yliarvostettuja.
Salkun suurimpana maana jatkaa Indonesia 55 % painollaan. Tosin jos Kiinan tilanne alkaa näyttää positiivisemmalta, tulemme nostamaan Kiinan painoa nykyisestä 14 %:sta jonkin verran, koska tuotto-riski-suhde siellä alkaa olla houkutteleva yllä mainittujen seikkojen valossa. Filippiinien paino salkussa on 25 % ja Malesian 6 %. Pienet ja keskisuuret yhtiöt dominoivat edelleen salkkua, koska uskomme näiden yhtiöiden kurssien pärjäävän parhaiten likviditeetin palautuessa kohdemarkkinoillemme. Indonesiassa ja Filippiineillä markkinoita ovat viimeisen puolen vuoden aikana pitäneet pystyssä kotimaiset sijoittajat, kun taas ulkomaiset tahot ovat olleet myyntilinjalla. Etenkin Indonesiassa kotimaisten rahastojen osuus on ollut lujassa kasvussa – vuonna 2011 pelkästään osakerahastojen varat kasvoivat 18 %. Samantapainen kehitys on meneillään Filippiineillä, mutta vielä hieman laimeampana. Tämä on hyvin positiivinen seikka, jos länsimaailman paniikkimyynnit eurokriisin eskaloituessa jossain vaiheessa jatkuvat.
Allekirjoittanut ei kuitenkaan usko näihin monien ”markkinaoraakkelien” povaamiin kauhuskenarioihin, ensiksikin siksi, että salkkuyhtiöidemme tuloksentekokyky on täysin päinvastainen osakekurssien kehitykseen verrattuna, ja toiseksi siksi, että markkinoilla on huomattava määrä ”kuivaa ruutia” (eniten USD-valuuttaista) odottamassa peliin pääsyä. Tämän vuoksi joulukuun loppupuolella olemme euron heikentymisen myötä alkaneet suojata salkun taala-altistusta, mutta pidämme tässä kokonaissuojaustason vielä kohtuullisena. Velkakriisin pääpainon siirtyminen rapakon taakse jossain vaiheessa vuotta 2012 ei myöskään ole mahdotonta, koska USA:n velan luokituksen lasku tulee luultavimmin eteen 2012 aikana.
Juuso Mykkänen – JOM Rahastoyhtiö Oy (www.jom.fi)
Kommentit