Markkinakatsaus

 

Viikko sitten totesin, että tällä viikolla saadaan markkinoille suunta, jota ei viikko sitten oikein saatu. Näin kävi: vanhat piikit ylitettiin reippaasti keskeisissä pörsseissä. Jenkkipörsseissä hätyytellään jo viime kevään huippuja, ja taloustiedotkin Atlantin takaa ovat olleet paljon myönteisempiä kuin Euroopasta.

Tästä voi muuten jokainen päätellä, kuinka hyvin Fed ja EKP ovat onnistuneet politiikassaan, sekä niiden takana olevat hallitukset. Piksussakin on kuultu kovaa kritiikkiä Fedin rahaelvytystä eli inflatorista politiikkaa kohtaan, mutta toistaiseksi se on tuottanut selvästi parempaa tulosta kuin EKP:n saksalaista rahafilosofiaa noudattava politiikka. Koomisinta asiassa on se, että taala on vain vahvistunut euroa vastaan, vaikka tämän ei pitäisi olla mahdollista rahapoliittisten haukkojen mukaan.

Mutta tämä ei ole oleellista, vaan se, että vanhat välihuiput pamautettiin monessa europörssissäkin reippaasti. Dax korkkasi jo 6600 pisteen tuntumaan, ja euro alkoi samalla vahvistua taalaa vastaan, kuten ennakkoon odotinkin – siinä tapauksessa että osakkeet nousevat.

Viuhkasta, jota olemme jo viikot vahtineet, loikattiin siis ylös. Suunnan vahvistumista painottavat jenkkipörssit, joissa nousu on ollut todella reipasta, ja mm Matiaksen tarkkaan seuraama new high – new low – indeksi on ollut rajusti plussalla.

Sikäli tämä kehitys on ollut erikoista, että laskumarkkina tavallisesti kestää rapian päälle vuoden. Sen suhteen reippaan alasnykäisyn mahdollisuus on edelleen olemassa. Mutta TA-treideri oppii kunnioittamaan markkinoita: jos trendi on ylös tai alas, on se sitä riippumatta omista mielipiteistä tai yleisestä ilmapiiristä. Keväällä 2009 oli vaikea uskoa, että elpyminen on edessä, mutta niin vain kävi.

Kuten olen todennut, jos osakemarkkina on jättämässä laskumarkkinan, pitäisi siihen liittyä pitkien korkojen nousu ja taalan heikentyminen muita valuuttoja vastaan. Tämä on karkeasti ottaen tilanne juuri nyt: euro pamautti jo yli 1,32 taalan, ja indikaattorit viittaavat euron nousun jatkuvan jonkun aikaa. Se on vahva merkki nousukauden koittamisesta.

Toisaalta, valtionlainojen pitkät korot nuupahtivat alas parin viikon nousun päätteeksi. Kun osakemarkkinoiden päivätason oskillaattoritkin ovat samaan aikaan siirtyneet divergenssiin – eli oskillaattorit laskevat vaikka kurssit nousevat -, niin pysyn itse entisessä positiossa eli odotan droppia. Jossain vaiheessa droppi tulee, se on varmaa, mutta sen odottelu voi toki olla vahvassa nousutrendissä hikistä puuhaa.

Täytyy kuitenkin muistaa, että keskipitkä trendi ei tavallisesti kestä kuin alle kolme kuukautta. Ja kun TA-indikaattoreiden ohella meillä on kasapäin oikeita ongelmia, euromaiden luottoluokitusten pudotuksesta alkaen, niin jossain vaiheessa ne kääntävät markkinasentimentin. Vanhojen välipiikkien ylitystä aina seuraa suht nopeasti korjausliike. Sellaista ainakin itse odottelen, vaikka laskumarkkinan hyvästely tuntuukin tässä kohtaa ilmeiseltä. Se on tietysti hieno asia jo reaalitalouden kannalta. Sitä todistaa myös IFO-instituutin suhdannekello, kuten Piksusta saimme lukea!

Related Posts

Yhteiskunta

Ministereiden ja korkeimpien viranhaltioiden alhainen palkka jarruttaa pätevien hakeutumista tärkeisiin tehtäviin

Julkisen sektorin korkeimpien tehtävien, kuten esimerkiksi pääministerin, ministereiden, korkeimpien virkamiesten ja puolustusvoimien komentajan palkkaus on liian kehno houkutellakseen parhaita kykyjä näihin meidän kaikkien kannalta tärkeisiin

Sijoittaminen Talous

Omat Rahat Katsaus: Datakeskusrakentamisen hidastumisesta pelkää hyvää

USA:ssa äänestettiin Datakeskuksia vastaan

USA:n vaaleista ja sen mahdollisista vaikutuksista talouteen on jo kirjoitettu paljon, mutta aihe ei ole ohitettavissa. Vaaleissa, etenkin paikallistasolla, äänestettiin uusia datakeskuksia

Sijoittaminen Yhteiskunta

Suomalaisilla suurilla yrityksillä menee hyvin – investoitu pääoma antaa keskimäärin 16% tuoton

Kvartaali Q3/2026 oli suomalaisten suurten yritysten kannalta hyvä. Liikevaihdot kasvoivat lähes 9% ja investoidun pääoman tuotto oli keskimäärin 16 %. Yrityksiin investoitu oma pääoma ja