Rahallista hyvinvointia mitataan kahdella vaihtoehtoisella mittarilla, bruttokansantuotteella (BKT) tai kansantulolla (GNI). Äkkiseltään ajatellen nuo ovat aika lailla saman asian kaksi eri puolta, mutta näin ei aivan olekaan. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat henkeä kohden lasketulla kansantulolla mitattuna maailman hyvinvoivimmat maat ohittaen pääosan keskieuroopasta ja jopa USA:n, mutta bruttokansantuotteella (BKT) laskettuna emme pärjää yhtä hyvin. Mistä ero johtuu?

Bruttokansantulo henkeä kohden (Lähde: Maailmanpankki)

Syy eroon on laskentatavassa.  Bruttokansantuotteessa (BKT) on mukana esimerkiksi valtion, yritysten ja yksityisten ulkomaille maksamat velkojen korot ja osingot. Ne eivät lisää kansalaisten hyvinvointia, päinvastoin, mutta silti ne korottavat bruttokansantuotetta. Bruttokanstulo (GNI) ottaa tämän seikan paremmin huomioon. Ulkomaille maksetut korot ja osingot ovat negatiivista tuloa ja vaikuttavat negatiivisesti kansantuloon ihan niin kuin pitääkin.

Meistä suomalaisista on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tullut omistajia ja meidän pörssiyrityksiemme kautta pyörii merkittävä määrä talouselämää. Ja tuosta pääomamassassta ja siihen liittyvistä liikesuhteista tuloutuu meille merkittävä määrä tuloa. Siksi me olemme kansantulolla laskettuna varakkaita ja tulotasomme on korkea vaikka bruttokanstuotteemme (maassa tuotetetut palvelut ja tavarat) onkin hieman vaatimattomampaa luokkaa.

Bruttokansantulo henkeä kohden (Lähde: Maailmanpankki)

Ketä onkaan kiittäminen tästä? Kyllä rakenteelliset tekijät ovat avainasemassa. Osa kiitoksesta kuuluu Esko Ahon hallitukselle, joka vuoden 1990 laman jälkeen teki oikeita rakenteellisia uudistuksia, mutta yhtä merkittävänä tekijänä on ollut Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen hallitukset, jotka lähes kahdenkymmenen vuoden ajan pystyivät ylläpitämään tervettä rakennetta ja vahvistamaan sitä. Heille ja muille tuon ajan poliitikoille ja virkamiehille kuuluu merkittävä kiitos siitä hyvinvoinnista, jota nyt nautimme. Kataisen hallitus on osoittanut hyvää tavoitteellisuutta ja tuloksia näyttäisi syntyvän yhteistyössä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Toivotaan että talous saadaan järkevillä toimilla tasapainoon ja istuvan hallituksen kokonaissaldo jää positiiviseksi.