Suomi näyttää kilpailukyvyn kauneuskilpailussa hyvältä, mutta elintasomme supistuu ja tänne investoidaan vähän
Suomi saa IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa huipputuloksen, kahdeksannen sijan, mutta elintasomme reaalinen supistuminen ja kykymme houkutella investointeja ovat maailman huonoimpia. Reaalinen elintasomme on laskenut jo toistakymmentä vuotta. Mittauksen hyvä tulos antaa toiveita siitä, että voisimme pärjätä ihan hyvin, jos eduskunta laittaisi oleelliset menestystä estävät tekijät kuntoon. IMD:n mittaus kertoo missä kaikissa asioissa suomalainen yheteiskunta näyttää kauneuskilpailussa hyvältä. Ne seikat, jotka todellisuudessa estävät menestyksen, täytyy ymmärtää itse.
Kahdeksas sija oli para sitten vuoden 2005
Suomi nousee tänä vuonna 8. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Kaikkiaan 63 maan kilpailukykyvertailussa Suomen sijoitus on paras sitten vuoden 2005. Vertailun kärkeen kiri Tanska ohi viime vuoden kärkimaa Sveitsin, joka sijoittui nyt toiseksi. Kolmatta sijaa pitää Singapore. Suomen sijoitusta kohensi muun muassa yritysten suorituskyky. Sijoitukseen heikentävästi puolestaan vaikutti se, että koronapandemiassa Suomen bkt laski monia muita maita lievemmin, joten palautuminenkin on ollut muita lievempää.
Suomen sijoitus tämän vuoden kilpailukykyvertailussa on paras sitten vuoden 2005. Kuvassa vertailun sijoitukset 1-12
Suomi on noussut kolme sijaa Institute for Management Development (IMD) kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Heikoimmillaan Suomi oli sijalla 20 vuosien 2013 ja 2016 välisenä aikana.
Julkisen hallinnon tehokkuus on meillä hyvää ja infrastruktuuri toimii
Suomen sijoitusta kilpailukykyvertailussa kohensivat yritysten suorituskyky, julkisen hallinnon tehokkuus ja infrastruktuuri. Heikentävä vaikutus oli sen sijaan talouskehityksellä, mikä liittyy osin koronapandemian aiheuttamaan suhdannesykliin.
‒ Koronapandemiassa Suomen talouden pudotus on ollut maltillisempaa kuin keskimäärin muissa maissa. Suomen bkt aleni suhteellisen vähän vuonna 2020, joten myöskään palautuminen ei ole ollut yhtä rivakkaa muihin verrattuna. Lisäksi Suomeen tuli edellisvuotta vähemmän suoria sijoituksia ulkomailta, toteaa Etlan tutkija Ville Kaitila.
Vertailun kärkisijat menivät pieniin kansantalouksiin. Tanska kipusi vertailun kärkeen ohittaen viime vuoden voittajan Sveitsin, joka jäi tällä kertaa hopealle. Singapore nousi kolmannelle sijalle, ja viime vuoden kakkonen Ruotsi putosi neljänneksi. Seuraavilla sijoilla ennen Suomea olivat Hong Kong (5.), Alankomaat (6.) ja Taiwan (7.). Kärkipäässä eniten asemaansa menettivät Ruotsi, Alankomaat ja Norja (sijoitus tänä vuonna 9). Eniten parannusta kärkijoukossa oli Tanskalla, Singaporella, Hongkongilla ja Suomella.
Hidas talouskasvu ja pienet markkinat Suomen kompastuskivenä
IMD:n kilpailukykyindeksi mittaa sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen ja ne edelleen omiin alakohtiinsa. Pääkokonaisuudet ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri.
Kokonaisuuksista Suomi menestyy heikoiten mittarilla taloudellinen menestys (sijalla 44), jota heikensi koronasta johtuvan suhteellisen hitaan talouskasvun lisäksi myös kotimarkkinoiden pieni koko. Suomen asema parani kuitenkin hieman kansainvälisissä investoinneissa, kun investoinnit ulkomaille kasvoivat.
Sen sijaan yritysten suorituskyvyn mittareilla Suomen asema koheni jopa seitsemän sijaa (sijalle 5). Eniten myönteistä kehitystä tapahtui asenteissa ja arvoissa, työmarkkinoilla sekä tuottavuudessa ja tehokkuudessa. Julkisessa hallinnossa sijoitus koheni neljää sijaa (sijalle 10) ja infrastruktuurissa Suomi on edelleen muiden Pohjoismaiden tavoin vertailun kärkeä (sijalla 4).
IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
Kuvan lähde: wikimedia
Kommentit