Milloin veri virtaa kadulla?
Sijoitustapahtumissa heitellään toistuvasti monia ikivihreitä fraaseja, kuten ”osta halvalla, myy kalliilla”, tai ”osta silloin, kun veri virtaa kadulla”. Ei liene aikakautta, jolloin osakkeita seuraavat finanssitahot eivät pitäisi useidenkin yhtiöiden osaketta halpana ostokohteena – surullisenkuuluisaa Nokiaa hehkutti moni analyytikko halvaksi osakkeen hinnan painuessa 8€:n pintaan. Hyväksyn kaikki edelliset fraasit – ostan siis vain halvalla, kun veri virtaa kadulla. Kukaan ei ole vain koskaan tullut kertomaan minulle, että juuri nyt on se hetki, jolloin veri virtaa. Kuinka kauan suurteurastusta on odotettava, osakkeethan näyttävät jo halvalta? Alkuvuoden kovasta kurssinoususta huolimatta markkinoiden arvostuskertoimet ovat sentään vähintään 15–20 % alle pitkän aikavälin keskiarvon.
Esitän muutamien seuraamieni tahojen: ensin taloussyklien ja sitten sijoituksen asiantuntijan arvioita. ECRI:n (Economic Cycle Research Institute) perustaja Laksham Acuthan ennusti varmaa taantumaa jo viime vuoden heinäkuussa. Tämän vuoden helmikuussa varmuus taantumasta oli yhtä vahva. Acuthan totesi tuolloin, ettei taantuma ole enää vältettävissä. Kylmä rinki on sijoitussalkkujen alla, kun tarkastellaan USA:n teollisuustuotantoa, yksityiskulutusta ja bruttokansantuotetta. Kreikka ei ole enää se viimeinen kortti, sillä öljyn hinnan nousu tai Kreikan velkakriisin aiheuttama rahoitusromahdus vain syventäisivät edessä olevaa taantumaa.
Käytetyt temput eivät ole auttaneet. Rahaa on painettu painokoneet punaisena, mutta ECRI:n raportin mukaan rahaa ei kuitenkaan ole käytetty mihinkään kasvua tuottavaan.
Tässä kuussa Acuthan astui jälleen pelottelemaan meitä. Erityisen vahvana merkkinä tulevasta taantumasta hän pitää tulojen kasvun pysähtymistä USA:ssa. ”Viimeisten kolmen kuukauden aikana tulojen kasvu on ollut alhaisemmalla tasolla kuin mitä se on ollut ennen kolmea viimeisintä taantumaa”, hän huomauttaa. Samalla tämä taloussyklien tuntija heittää kehiin jo ajankohdan: taantuma alkaa viimeistään juhannuksen tienoilla.
Blogi-ystäväni, 66-vuotias analyytikko ja yrittäjä Marc Faber on kuuluisa veren pysäyttävistä markkina-arvioistaan. Hänen blogiaan luetaan laajalti ympäri maailmaa. ”Taantuma tulee 100%:n varmuudella. Mielestäni globaalin taantuman alku ajoittuu joko Q4:ään tai ensi vuoden alkuun” Faber lataa. Eilen tunnustettu analyytikko kirjoitti blogissaan, että sijoittajat tuijottavat aivan liian yksipuolisesti Kreikkaa ja Eurooppaa. Heiltä jää huomaamatta paljon tärkeämmät tekijät: merkittävä talouden hidastuminen Intiassa ja Kiinassa. Veren virtauksia odotetaan siis myös Aasian pörssikadulla.
Vuoden 2010 toukokuussa Piksussa oli artikkeli otsikolla ”Veri virtaa kadulla! Osta Nokiaa ja muita osakkeita”. Nokian kurssi oli tuona päivänä 8,4€. Sen vuoden alinta tasoa ei oltu nähty puhumattakaan vuoden 2011 romahduksesta ja tämän vuoden karmivasta Nokia-kyydistä. ”Omat ostoni Nokian kanssa olin sijoittanut vuoden 2009 loppuun. Keskihinta 9,14€. Mieleni tekisi ostaa lisää, mutta koska osake on jo selkeässä ylipainossa salkussani, en lisää. Näen nykyisen paniikkimyynnin pörssissä hyvänä ostosignaalina kaikille osakkeille”, artikkelin kirjoittaja huomautti. Toivottavasti hänellä oli rohkeutta pistäytyä jossain vaiheessa myös myyntitiskillä panikoijien seuraksi. Veren virtauksen aavistaminen ei riitä nytkään: pitäisi vielä tietää, tuleeko sitä lisää ja kuinka paljon!
Kuten jo edellisestä aavistatte, mielestäni teurastusaika ei ole vielä ohi. Odotan heinäkuun helteitä. Maailman yksinkertaisin mittari, sijoittajien yleistä tunnelmaa kuvaava 200 pv:n EMA, ennakoi laskumarkkinan jatkumista. Kreikkaa suurempi kanto on Espanja, jonka maksukykyyn sijoittajien luottamus on vähissä. Eilen EU lupasi antaa Espanjalle lisäaikaa, jotta maa saisi ratkaistua hankalan pankkikriisinsä. Samalla vähenisi säästöjen ja veronkorotusten talouskasvua hidastava vaikutus. EU:n lääkekaapista löytynee vielä muitakin rohtoja, joilla myös kurssikäyrät pomppoilevat, mutta kroonista tautia ne eivät nopeasti paranna. Kotimaisilla finanssitaloilla näyttää olevan aamulääkkeet otettuina – esim. Mandatum toteaa toukokuun arviossaan: ”Pidämme toukokuussa osakkeet lievässä ylipainossa ja osakkeiden sisällä suosimme valikoidusti eurooppalaisia osakkeita”.
P.S. Pitkästä aikaa tein tiistaina osakekauppaa – möin pienellä voitolla salkustani norjalaisen Polarcus Limitedin ja huomattavalla tappiolla erän Nokiaa, hintaan 2,31€ – eilen illalla Nokian kurssi oli pudonnut 2,186€:oon.
Harkinta pettää kun halvalla saa
Helposti tulee ostettua liian aikaisin. Mulla on jo nyt osakesalkku turhan täynnä vaikka todennäköisesti pohjat on minunkin mielestä vasta heinäkuussa. Harkinta pettää helposti kun halvalla saa.
Mä teen tämän saman virheen kerta toisensa jälkeen enkä tunnu millään oppivan.
Harkintaa saa kehittää
Kiitos kommentista!
Viime vuosina olen sijoittajien keskuudessa kuullut muutaman kerran heiton, että ”sijoittaminen on mukava, mutta vähän kallis harrastus”; osakemarkkinathan eivät ole olleet tasaisen suotuisissa myötätuulissa runsaaseen 10 vuoteen. Jos sinä harmittelet sitä, että ostat liian aikaisin, niin jotkut harmittelevat sitä, että ostavat liian myöhään (tai myyvät liian aikaisin tai myyvät liian myöhään). Meitä kaikkia on tavalla tai toisella nöyryytetty: oli ilo lukea tunnetun sijoittajan, Kim Lindströmin, myöntäneen virheensä markkina-arviossaan.
On harkittua ja viisasta ostaa silloin, kun osakkeita saa halvalla. Mihin meidän arviomme osakkeiden hintatasosta perustuu? Ovatko osakkeet nyt halpoja sen takia, että arvostuskertoimet ovat 15–20 % alle pitkän aikavälin keskiarvon? Vai ovatko osakkeet edelleen kalliita sen johdosta, että Kreikan saattohoito ja Euroopan neljänneksi suurimman talouden, Espanjan, taantuma ja talouden velkaantuminen saattavat laskea tulevaisuudessa kursseja huomattavasti nykytasosta? Ovatko osakkeet halpoja siksi, että yritysten kunto ja tunnusluvut ovat lupaavia vai ovatko osakkeet kalliita siksi, että Kiinan sekä Intian taloudet heikkenevät ja tulojen kasvu on radikaalisti pysähtynyt USA:ssa viitaten näin Eurooppaa laajempaankin taantumaan? Mitä pitää tapahtua, että näemme markkinatilanteen nykyistä selkeämmin ja meillä on kättä pidempää tehdä sijoituspäätöksiämme?
Jos olet sitä mieltä, että harkintasi pettää helposti, niin millaisen prosessin käyt läpi harkintavaiheessasi? Ovatko faktat varmasti etusijalla vai lankeammeko tunteiden vietäviksi? Samaa virhettä ei tarvitse toistaa ja korjausliikkeitä saa tehdä. Toivottavasti sinulla on kirjallinen sijoitussuunnitelma: nyt on hyvä aika päivittää sitä ja tehdä siihen oikea allokaatio sekä tarkennetut perusteet ostoille ja myynneille. Jos saat itsellesi harkitumman sijoitussuunnitelman, niin sitten etenet sen kanssa – muistaen, että markkinoita seuraten päivität uuttakin suunnitelmaa vähintään puolivuosittain ja saatat lisääntyneen kokemuksen ja tiedon ansiosta jälleen kehittää uusia kriteerejä sijoitussalkun tuunaamiseen.