Suomen valtiolliselta johdolta puuttuu talouspolitiikan hoitoon vaadittava ymmärrys tai halu toimia kansan parhaaksi
ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharju syyttää ETLA:n suhdanne-ennusteen julkaisemisen yhteydessä epäsuorasti Suomen valtiollisen johtoa (eduskuntaa, hallitusta ja virkamiehiä) haluttomuudesta tehdä työtä kansan parhaaksi. Valtiollinen johto on vienyt meitä kohti köyhtymistä. Taantumista on tapahtunut jo yli kymmenen vuoden ajan.
Aki Kangasharju perää valtiolliselta johdolta visiota
Pidemmälle ajalle tarvitsemme näkymän velkaantumisen lopettamiseksi. Se edellyttää visiota Suomen taloudelle. Minkälainen maa Suomi haluaa olla – velkainen ja alhaisen työllisyysasteen vaiko vähävelkainen ja korkean työllisyysasteen maa?
Suomesta puuttuu ennen kaikkea kannustimia kasvuun. Siihen liittyvä sosiaaliturvan uudistaminen on jäädytetty lukuisiin selvityksiin ilman selkeää näkymää tulevaisuudenkuvasta.
Lisäksi tarvitaan panostuksia osaamiseen ja maahanmuuttoon. Panostukset osaamiseen on yleisesti hyväksytty, mutta käytännön toimet ovat olleet tempoilevia. Tämä hallitus on onneksi panostuksia lisännyt. Näkemykset maahanmuuton tarpeellisuudesta eriävät, ja toimet sen edistämiseksi ovat ontuneet.
Meiltä puuttuu myös tiekartta tilanteeseen, jossa talouskasvu ei ole riittävän nopeaa. Valtiovarainministeriö on onneksi valmistelemassa menokartoitusta, mutta siitä on vielä pitkä matka priorisointeihin.
Meillä on parlamentaarisen tutkimus- ja innovaatiotyöryhmän työn perusteella yhteinen visio tuoreen t&k-panosten lisäämisestä 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Myös vihreä siirtymä on täydessä käynnissä, joskin viimekeväinen uusi tieto hiilinielujen vähäisyydestä edellyttää lisää toimia. Mutta siihen se jääkin.
Ilman kokonaisvaltaista visiota tulevasta Suomen velkaantuminen jatkuu. Toistaiseksi meillä ei ole akuuttia hätää, kun keskuspankin osto-ohjelma vielä jatkuu. Mutta kun se ajetaan alas, alkaa Suomessa säästäminen pakon edessä.
ETLA:n suhdanne ennusteen tiivistelmä
- Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna 2,0 prosenttiin. Niinpä Suomikin ajautuu lievään taantumaan kuluvan vuoden lopussa. Ensi vuonna Suomen bkt:n kasvu jää nollaan. Inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset leikkaavat kasvua.
- Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti kulutuksen ja investointien tukemana. Myös varastot kontribuoivat kasvuun selvästi. Sen sijaan nettoviennin vaikutus kasvuun on syvästi negatiivinen. Ensi vuonna nettovienti nostaa bkt:ta, kun taas kotimaiset kysyntäerät eivät kasva ja varastot supistuvat.
- Suurimmat riskit liittyvät vientimarkkinoiden kehitykseen ja uuteen turvallisuuspoliittisen tilanteeseen. Muita riskejä ovat rahapolitiikan odotuksia nopeampi kiristyminen sekä globaalien tarjontaketjujen jatkuvat kapeikot, raaka-aineiden hintojen voimakas kohoaminen ja mahdolliset uudet koronaviruksen muunnokset.
- Suomen vienti kasvaa tänä vuonna 0,8 prosenttia. Ensi vuonna vienti kasvaa jo nopeammin, 4,6 prosenttia. Vienti saa vetoa palveluviennin elpymisestä, sillä Venäjän sokki ja sen myötä euroalueen talouskasvun hidastuminen leikkaavat tavaraviennin kasvua.
- Yksityinen kulutus kasvaa 2,2 prosenttia tänä vuonna ja jää nollakasvuun ensi vuonna. Yksityinen kulutus saa vauhtia tänä vuonna palvelukulutuksen pandemianjälkeisestä elpymisestä. Tavaroiden hintojen nopea nousu kuitenkin syö kotitalouksien tulojen ostovoimaa ja vähentää tavaroiden kulutusta.
- Investoinnit kasvavat noin 3 prosenttia tänä vuonna ja vajaan 1 prosentin vuonna 2023. Voimakkaimmin kasvavat asuinrakennusinvestoinnit. Poikkeuksellisesti investoinnit pitävät melko hyvin pintansa epävarmuuden kasvusta huolimatta.
- Ennustamme työttömyysasteen laskevan tänä vuonna 6,7 prosenttiin mutta nousevan ensi vuonna aavistuksen, 6,8 prosenttiin. Ennusteemme mukaan työllisyysaste ei juuri nouse ensi vuonna ja jää keskimäärin 73,8 prosenttiin.
- Suomen kuluttajahinnat nousevat nopeimmin vuosikymmeniin tänä vuonna. Ennustamme inflaation kiihtyvän 6,8 prosenttiin tänä vuonna ja pysyvän yhä verraten korkeana ensi vuonna, jolle ennustamme 3,8 prosentin inflaatiota. Tämän jälkeen inflaatio hidastuu edelleen. Inflaation kiihtyminen on seurausta lähinnä energian, asumisen ja elintarvikkeiden hintojen noususta.
- Julkistalouden tasapaino paranee ensin mutta heikkenee pian uudestaan. Kuluvan vuoden julkistalouden alijäämäksi ennustamme 1,1 prosenttia bkt:sta ja ensi vuodelle 1,8 prosenttia bkt:sta.
- Julkistalouden rakenteellinen tasapaino paranee tänä vuonna mutta heikkenee taas ensi vuonna. Julkisen velan suhde bkt:hen lähtee ennustejaksolla uudelleen kasvuun.
Lisää tietoa: ETLA:n suhdanne-ennuste
”””Verkkouutiset: Talouselämän mukaan Antti Rinne kertoi samaan aikaan eli toukokuun 2019 lopulla, että ”meidän ei tarvitse lähteä leikkaamaan yhtään”. Peruslinjasta oli hänen mukaansa yksimielisyys hallitusneuvotteluissa.
– Tämän hallituksen ei tarvitse lähteä leikkaamaan menoista. Tämä hallitus voi käyttää merkittävästi lisärahaa sekä pysyviin menolisäyksiin että investointiluontoisiin menoihin, Rinne sanoi.
– On todettu neuvotteluissa, että meidän ei tarvitse lähteä leikkaamaan menoja yhtään.”””
En ole demareita milloinkaan äänestänyt ja hyvä niin.
Kukaan täysjärkinen ei äänestä vihervasemmistoa, demarit mukaan lukien.