TA: Voihan gäp ja tekninen analyysi, osa 1
Gap (kolo) on aina kiinnostanut teknisen analyysin harrastajia, varsinkin kun he ovat visuaalisia ihmisiä ja haluavat etsiä jotain merkittävää. Visuaalisesti on helppo nähdä iso hyppy (romahdus) ja jos hinta vaikuttaa tulevaisuuteen, niin iso hinnan muutos vaikuttanee paljon tulevaisuuteen.
Tästä kolmen Gapin esimerkistä, mikä on DAX-indeksistä, huomaamme että todella jotain tapahtuu aina gapin jälkeen. Kun yhtäkkiä tulee suuri määrä ostajia tai myyjiä markkinoille he aiheuttavat äkkinäisen liikkeen. Tämä etujoukko saattaa olla merkki jostain mikä heijastuu tulevaisuuteen. Yleensä GAP:it jaetaan kolmeen ryhmään:
1. Rangesta ulos murtautumisen gap
Ollaan oltu jonkun aikaa paikoillaan ja hypätään ulos rangesta. Tämä on useasti merkki trendi alkamisesta.
2. Trendiä pitkin menevä (runaway) gap
Tämä on merkki vahvasta trendistä ja hypätään vauhtia trendiin
3. Ilmatpois-gap
Tämä on viimeinen pomppu jonka jälkeen trendi vaihtuu
Jotkut treidarit treidaavat avausgapin kanssa. Yleensä sanotaan, että pörssin auetessa (sulkeutuessa) tyhmimmät voimat ovat liikkeellä ja siksi gap ei täyty ensimmäisen (puolen)tunnin aikana. Illalla laitetaan toimeksiannot pörssiin, jotka sitten toteutuvat heti aamulla. Tätä joukkoa moni pyrkii rahastamaan.
Olen täälläkin painottanut, että tekninen analyysi on hyvin lähellä tehokkaiden markkiniden teoriaa. Kaikki olennainen ja olemassa oleva tieto on jo hinnoissa. Puhtaan teknisen analyysin tutkijat ajattelevat juuri samoin, mutta edellistä hintamuutosta ja voluumia ei ole täysin hinnoiteltu. Tässä mielessä teknisenanalyysin harrastajat ovat myös behavioraalisia eli ihmisten käyttäytymistä tutkivia. Näistä hintamuutoksista pitää löytää behavioraalisen taloustieteen ajattelemat ajatusvirheet, jos ne ovat todellisia. Sinänsä on kumma kun yliopistomaailma suhtautuu niin epäilevästä TA:han kun se on juuri niin lähellä heidän omia teorioitaan. Toisaalta mikään ei ole niin vanhoillinen kuin yliopistomaailma. Se on vanhoillinen myös radikalismissaan.
Aluksi luulin, että tämän gap-aiheen voi kuitata yhdellä jutulla, mutta kirjoittan tästä aiheesta sarjan minkä ensimmäinen edustaja olkoon tämä. Katsotaan kommenttien ja mielenkiinnon perusteella kuinka syvällisesti ja mihin suuntaan käsittelmme aihetta.
Gappia lisää
Jos aihe kiinnostaa niin jotain aiheesta löytää vaikka täältä.
oma kokemus
Olen tehnyt paljon aktiivista kauppaa, varsinkin aiemmin, siis alkaen päiväkaupasta. Kiinnitin paljon huomiota gapeihin eli kuiluihin, koska sitä markkinakirjallisuudessa korostettiin. Oma kokemukseni on, että kuilujen perusteella on varsin vaikea tehdä kauppaa. Toki joskus kuilut ovat hyvinkin selkeitä merkkejä trendin suunnasta, mutta toisaalta ne pettävät minun mielestäni yhtä usein, jos niitä tuijottaa pelkästään. Periaatteessa nuo eri kuilut pitäisi osata erottaa toisistaan, jotta niitä voisi hyödyntää, mutta yleensä kunkin kuilun luonteen voi sanoa varmasti vasta jälkikäteen.
Itse en enää seuraa kuiluja, koska en näe niitä hyvinä työkaluina. Vaikkapa uudenvuoden alussa saatu indeksikuilu voisi jonkun teorian mukaan olla kuilu, joka ennen pitkää täytetään, ja saattaa niin olla, mutta en menisi siitä takuuseen, enkä varsinkaan tee sen perusteella yhtään kauppaa. Tuolloin saatu loikka oli sinänsä minulle ihan odotettu – koska USA sai sovun verotuksesta ja markkina riehaantui – mutta sen enempiä johtopääöksiä siitä ei mielestäni kannata tehdä. Voi olla että se kuilu pannaan umpeen seuraavan korjausliikkeen aikana, mene tiedä, mutta itse en anna sen mahdollisuuden painaa piruakaan markkinanäkeymyksessäni.
Heikki
Uudenvuoden kuilu
Oppikirjan mukaan uudenvuoden jälkeen syntynyt indeksikuilu on murtuma- ja jatkumiskuilu. Sehän loikkasi vastustasoksi lyhyeksi aikaa muovautuneen (DAX) 7700 pisteen yli, ja samalla nousutrendi jatkui. Periaatteessa olisi syytä olettaa, että trendi siis jatkuisi samaan suuntaan eli ylös jonkin matkaa.
MUTTA trendipä ei ole sen jälkeen jatkanut toistaiseksi ylös, vaan on jäänyt junnaamaan kapeaan markkinahaarukkaan vähän 7800 alle. Onko sittenkin kyseessä käännekuilu, eli viimeinen loikka, josta trendi kääntyy, tällä kertaa alas?
Tällä hetkellä kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia. Eli en minä ainakaan tiedä, miten tuota kuilua pitäisi tulkita, tai pitäisikö mitenkään. Sen syy oli selvä, pyhien aikana saatu tärkeä poliitinen päätös, ja sen puoleen odotan nousun vielä jonkun hetken jatkuvan. Mutta kun takana on jo liki 2 kk nousua, saattaa se nousu jo tyssätäkin. Mutta haluanpa tietää, millä perusteella joku sanoo po kuilun olevan juuri tietty kuilu – ja sanovan ennenkuin markkina alkaa liikkua johonkin suuntaan. Jälkikäteen tulkinnat ovat aina hellpoja ja oikeita.
Heikki
Painitaan gapin hyödyistä
Heikki Ikonen ei pidä "kuiluja" hyvinä työkaluina. Siinähän sinulle on, Jarno, haastetta todistaa nämä kuilut hyviksi työkaluiksi. Saat silloin varmasti kiinnostuneita lukijoita ja ehkä ketjussa käydään kunnon paini puolesta ja vastaan? Se lienee se ainoa tapa, jolla saat meidät gäpeistä ymmärtämättömät kiinnostumaan enemmän aiheesta. Ellei jostain TA-menetelmästä ole meille mitään hyötyä, me hylkäämme sen. Parasta olisi tietenkin, että esimerkit tulevat suoraan pörssistä. Oliko uuden vuoden jälkeinen hyppy yksi kuilu ja mitä sijoittajan tulisi sen perusteela ajatella ja varsinkin toimia. Kuilujen nimityksiäkin on näköjään monenmoisia. Mikä niistä on SE kuilu, joka kokemuksesi mukaan eniten heijastuu pörssin tulevaan liikkeeseen?
Painia ja kehitystä
Kirjoitan aiheesta enemmän kun joudan, toivon lisää kommentteja jotta kirjoituksestani tulisi kiinnostavampi.
TA kuten kaikki sijoittaminen on painia todennäköisyyden kanssa ja se ei ole koskaan aukottomasti todistettavissa, vaan vain jollakin todennäköisyydellä ja tämä todennäköisyyskin pätee vain omissa reunaehdoissaan. Joudumme tekemään monenlaisia oletuksia pohtiessamme todennäköisyyttä, mm. sitä onko todennäköisyys samanlainen kuin ennen. Paras oletus varmaankin on jos se pidetään samanlaisena kuin ennenkin vaikka emme oikeasti pysty arvioimaan tämän oletuksen paikkansa pitävyyttä. Tämän saman ongelman kanssa painivat monet, paljon suuremminkin. Esim. nobelistit Kahneman ja Tversky väittävät että ihmiset tekevät vain harvoin päämääräsuuntautuneita päätöksiä. Tästä ei kuulemma voisi kuulemma kuitenkaan johtaa kurssien jonkinlaista ennustettavaa virheellistä käyttäytymistä. Loogisin sijoittaja tekisi salkkunsa MPT:n mukaisesti. Kummia päätelmiä nobelisteilla. Jos kerran ihmiset tekevät laboratiossa systemaattisesti tietynsuuntaisia epärationaalisia päätöksiä, niin eikö nämä väärin päätellyt päätökset pitäisi myös näkyä käytännön kursseissa? Aivan sama kuin jos Newton olisi väittänyt painovoiman olevan kaavojensa mukainen, mutta sitä ei kuitenkaan saa validoida käytännön havainnoilla. Luonnontieteissä tämä sama keskustelu käytiin Galilei Galileon aikana 1600-luvun alussa. Taloustiede ei ole vielä päässyt siihen missä luonnontiede oli 400 vuotta sitten.
Jatkoa tulee viikon päästä. Epäilkää, haastakaa, haistatelkaa ja kommentoikaa värikkäästi. Saatan hyvinkin vaihtaa omaakin mielipidettäni, se olisi kaikille parasta.