Aihetta on jo käsitelty Piksusta Henrin toimesta, mutta tuon vielä esiin muutaman pointin niin sijoittajan kuin talouden yleensä kannalta. Fedin ilmoitus aiheutti rahamarkkinoilla pienen paniikin – sijoittajat myivät urakalla velkakirjoja ja osakkeita. Yhdysvaltojen valtionvelkojen korot pomppasivat parissa päivässä useita prosentin kymmenyksiä. Sama rysäys koettiin muilla markkinoilla.

Fed osasi omien sanojensakin mukaan odottaa voimakasta reaktiota, joten keskuspankkiirien on todella luotettava talouden vahvistumiseen. Markkinapaniikki ei kestä kauan, jos näkymät ovat niin valoisat kuin Fed uskoo. Siinä tapauksessa sijoittajat kiinnittävät huomionsa suhdanteen kohentumiseen, eivät rahapolitiikan kiristymiseen.

Fed ilmoitti jo kriisiohjelmaan ryhtyessään, että se luopuu setelirahoituksesta työttömyyden laskiessa alle seitsemän prosentin. Toukokuussa työttömyys oli vielä 7,5 prosenttia, joten Fedin täytyy olla varma suhdanteen kohentumisesta, sillä se haluaa vähentää setelirahoitusta jo syksyllä. Ben Bernanke on talouskriisien ekspertti, joka pitää deflaatiota suurempana myrkkynä kuin inflaatiota. Koska Fed näkee inflaation pysyvän reilusti alle kahdessa prosentissa, se ei kiristäisi ilman vahvoja perusteita. Noususuhdanteessa talous kyllä kestää korkojen asteittaisen nousun. Niiden tuleekin nousta, muuten on vaarana ylikuumentuminen.

Markkinat toipuivat järkytyksestä parissa päivässä, ja arvopaperien hinnat lähtivät nousuun. Lähiviikkoina selvinnee, mihin suuntaan ne jatkavat. Jos osakkeet kallistuvat, Fedin arvio suhdanteen kohentumisesta hyväksytään myös markkinoilla. Silloin korkojen nousua ei tarvitse murehtia. Toisaalta, jos suhdanne ei etene toivotusti, Fed on valmis reivaamaan kurssiaan taas elvyttäväksi. Jos deflaatioriski haiskahtaakin, Bernanke ei katso sitä tumput suorana. Sen vuoksi en odota pörssiromahdusta, vaikka reippaita myyntiaaltoja saattaa olla edessä pitkän nousun päälle etenkin US-markkinoilla jatkossakin.

Toki on selvää, että likviditeetin vähentyminen – tai ainakin sen rankan lisääntymisen loppuminen – vaikuttaa arvopaperien hinnoitteluun. Kun keskuspankit ovat kyllästäneet markkinat puoli-ilmaisella käteisellä, monien arvopaperien hinnoittelu on ylittänyt terveet riskirajat. Tämä pätee etenkin moniin valtionvelkakirjoihin, joihin oli muodostunut jo selvä kupla. Jos sijoittajat odottivat keskuspankin tukevan loputtomiin heidän omistustensa arvoa, he sietävätkin kärsiä tappioita. Ultrakevyt rahapolitiikka ei voi jatkua loputtomiin kuin läpeensä sairaassa taloudessa.

Euroopan kannalta Fedin linjamuutos on kaksiteräinen. Jos Fedin käteisruiskut vähenevät, markkinoilla liikkunutta löyhää käteistä riittää vähemmän euromaiden velkamarkkinoille. Se nähtiin jo äsken koetussa rysäyksessä, joka ei ole ainakaan vielä tasaantunut. Riskitietoisuuden kasvaessa kriisimaiden korot ovat jatkossakin paineessa.

Yhdysvalloilla on varaa korkojen nousuun, jos Fedin optimistiset arviot pitävät paikkansa, mutta euron kriisimaille korkojen nousu on nyt pahinta myrkkyä. Se ei tietysti ollut Fedin tavoite, mutta se ei voi määritellä politiikkaansa kuin USA:n tarpeiden mukaan. EKP voi nyt joutua käyttämään OMT-kriisiohjelmaansa korkojen alas saamiseksi. Draghi lupasi jo, että EKP:n elvyttävä politiikka jatkuu niin kauan kuin on tarpeen. Ainakin Portugali on OMT-ostoja tiettävästi havittelemassa. Samalla näkisimme, kuinka sujuvasti mekanismi toimii EVM:n suhteen.

Jos OMT:ta käytetään, lisännee se paineita Saksan perustuslakituomioistuimen päätökseen EKP:n mandaatin väärinkäytöstä. Tuomio voi perustua vain lakiin, mutta eivät ne tuomaritkaan immuuneja ole reaalimaailman tapahtumille. Saksan keskuspankin kannalle kääntyvä tuomio tekisi EKP:n asemasta hankalan, vaikka tuomiolla ei ole pakotusvaltaa. EKP:n vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä, jos kriisimaiden korot jatkavat nousua. Niistä maista tulee todella kova paine, sanokoot saksalaiset mitä tahansa.

Hyvä puoli Fedin ilmoituksessa on, että Yhdysvaltojen virkistyminen tietää hyvää Euroopalle. Toinen hyvä puoli on, että setelirahoitus on pitänyt dollarin kurssin heikkona suhteessa Yhdysvaltojen taloudelliseen tilaan, joka on euroaluetta selvästi parempi. Fedin ilmoituksen jälkeen dollari lähti kovaan nousuun, ja euro vastaavasti heikkeni. Euron heikentyminen on tarpeen euroalueen viennin virkistämiseksi, etenkin kun inflaatiopaineet ovat olemattomat. EKP:n konservatiivisempi rahapolitiikka on pitänyt euron hintavana verrattuna euroalueen talouden tilaan. Fedin linjamuutos helpottaa vaivaa.