Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Kotini lähelle Espoossa on tavalliseen T-risteykseen ilmestynyt liikennevalot. Liikenne on sujunut risteyksessä vuosikausia ilman mitään ongelmia, mutta nyt valot ovat ruuhkauttaneet risteyksen. Aamuisin risteyksessä on jonoa, jota aikaisemmin ei ole ollut ja iltaisin on turhauttavaa pysähtyä valoihin, kun muita autoja ei ole edes näköpiirissä.

Liikennevalot on luonnollisesti asennettu risteykseen turvallisuussyistä, mutta tässä tapauksessa ne ovat täysin turhat ja aiheuttavat vain ylimääräisiä kuluja. Vastaavia tapauksia löytyy myös muualta. Suorastaan surkuhupaisa oli alkuviikon uutinen majakoiden tornien sulkemisesta yleisöltä sen takia, että niiden torneista puuttuvat hätäpoistumistiet. Majakkatorneissa ei ole rauhan aikana ollut yhtään tulipaloa.   

Majakat ja liikennevalot ovat pikku juttuja, mutta kuvaavat hyvin ylisääntelyyn liittyviä ongelmia.

Pankkikriisin jälkimainingissa EU-viranomaiset ovat aloittaneet tehosääntelyn ja direktiivien tuottamisen. Uusia määräyksiä ja ohjeita on tulossa ja niitä myös suunnitellaan kovalla vauhdilla lisää. Ne voivat kuulostaa hyviltä ja perimmiltään niilläkin on varmasti hyvä tarkoitus. Useat niistä ovat kuitenkin täysin turhia ja pelkästään lisäävät kustannuksia. Turha ja kallis sääntelykehikko voi pakottaa pois markkinoilta myös pienet toimijat, joilla ei ole alun perinkään ollut mitään tekemistä pankkikriisin syntymisen kanssa.

Sääntelyähky on vakava ongelma eikä kokonaisuus tunnu olevan kenenkään hyppysissä. Periaatteena tulisi olla, että ennen jokaista uutta määräystä yksi vanha pitäisi poistaa käytöstä. Muuten on vaarana, että ylimääräinen pykäläviidakko tukahduttaa lopulta koko pääomamarkkinan.

Jos tavoitteena on säännellä kaikkea mikä liikkuu, voidaan riskit ehkä poistaa, mutta mikään ei myöskään liiku. Jos jokaiseen Suomen risteykseen asennetaan liikennevalot ja laitetaan ne punaiselle, niin auto-onnettomuudet todennäköisesti loppuvat. Haittapuoli on se, että myös koko liikenne pysähtyy. 

—

Lue Punaisen mukin blogia.