Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Yhteiskunta

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin missään muualla OECD alueella.

Voidaan perustellusti sanoa että Suomessa demokratia on ottaunut yliotteen markkinataloudesta. Hyvinvoinnin jakaminen tapahtuu meillä pääosin demokraattisten, kansan valitsemien edustajien päätösten perusteella. Tässä mielessä meitä voidaan kutsua myös kansalaisdemokratian kärkimaaksi maailmassa.  Markkinataloksissa suurin osa hyvinvoinnista ohjautuu sen perusteella kuka on ahkera ja yritteliäs. Tähän joukkoon me emme OECD:n mittauksen mukaan kuitenkaan kuulu.

Nykypäivän terminologia käyttää  ”sosialistimaa” terminologian sijasta usein termiä ”hyvinvointivaltio”, mutta lähes samasta asiasta kuitenkin puhutaan, julkisen sektorin osuudesta yhteiskunnassa. Suomesta on tullut monien sosialismia ja hyvinvointivaltiota tavoittelevien mallimaa. Vaikka olemmekin hyvinvoinnin mallimaa niin voidaan kuitenkin hyvällä syyllä kysyä: Ovatko kansalaiset tyytyväisiä hyvivointiin vai onko Suomessa hyvinvointi enemmän valtion ja julkisen sektorin hyvinvointia ??

Rinnallamme kärkipaikalla on toinen kansalaisdemokratian ja ”hyvinvoinnin” ääriesimerkki, Ranska, mutta onneksi meitä ei verrata Ranskaan vaan mielummin muihin pohjoismaihin. Eromme muihin pohjoismaihin on kuitenkin suuri. Muut pohjoismaat kuuluvat lähinnä liberaalisiin talouksiin, joissa suurin osa bruttokansantuotteesta kanavoituu edelleen markkinataloudellisten lakien perusteella.

8 thoughts on “Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella”

  1. Jyrki Katainen esitti aikoinaan, vuonna 2010, että ”Kansanvalta ottaa niskalenkin markkinavoimista” .
    Jyrki Katainen on näköjään onnistunut. Suomessa demokratia ja kansanvalta on ottanut niskalenkin markkinataloudesta. Mutta onko tuon niskalenkin tuloksena tullut oikeaa kansalaisten hyvinvointia? Elintasomme on siitä saakka laskenut.

  2. Tuota ei näe A-studiossa. Syyt tiedetään. Jopa kokoomus 1970-luvulla ei rohjennut puhua markkinataloudesta. He loivat käsitteen ”sosiaalinen valintatalous”.

  3. Ei suomalainen pahoinvointi ole sitä, kuin mistä YLE meitä valistaa päivästä toiseen. Olemme pohjoismaiden itävaltio, joka maksaa edelleen rajanaapurin meille aiheuttamia pettymyksiä 1990-luvulta alkaen korkoineen.

    Meitä rasittavat edelleen menneiden vuosien ongelmat, joten turhaa on meitä verrata muihin pohjoismaihin. Niitä ovat auttaneet aiemmat rikkaudet, sotavuosien pienemmät menetykset ja vuosikymmenet sekä todellisen vapauden ja turvallisuuden puute.

    Suomi vapautui ensin vasta v. 1995 liittyessä Euroopan Unioniin ja toisen kerran liittyessään Natoon. Itäisen painostuksen kausi kesti satoja vuosia ja päättyi vasta viime vuosikymmeninä.
    Meitä voi ehkä verrata lähinnä Baltian maihin, joilla on ollut samoja ongelmia ja haasteita kuin meillä.

    Onneksi nekin ovat nyt vapaita ja voivat kehittää itseään rauhassa. Ei kannata vertailla meidän asemaamme läntisiin naapureihimme, vaan Baltian maihin ja muihin eurooppalaisiin verrokeihin.

    Nyt ponnistetaan omilla eväillä eikä kannata kilpailla muiden kanssa.

    Ihmeellistä on, miten meitä pidetään onnellisena kansana, vaikka intoilemme toisten maiden ja naapureiden vertailulla.

  4. Korjaus:

    Turhaa on meitä verrata muihin pohjoismaihin. Niitä ovat auttaneet aiemmat rikkaudet, sotavuosien pienemmät menetykset ja vuosikymmenet sekä todellisen vapauden ja turvallisuuden suoja lännestä, toisin kuin meillä..

  5. Kannattaa verrata niihin jotka menestyvät. Mitä ne ovat tehneet paremmin.

  6. Lisäksi on huomioitava, että tuon 60 prosentin lisäksi julkinen sektori käyttää ei-rahallista valtaa yksityisiin talousyksiköihin antamalla määräyksiä ja rajoituksia. Pohjoismainen diktatuuri on siis ulottanut lonkeronsa huomattavasti syvemmälle ja laajemmalle kuin 60 % antaa ymmärtää.

    1. ”julkinen sektori käyttää ei-rahallista valtaa yksityisiin talousyksiköihin antamalla määräyksiä ja rajoituksia”

      Eräs julkisen vallan muoto on omistajavalta. Julkinen sektori (valtio, eläkevakuutusyhtiöt, kunnat) ovat suuria omistajia jotka käyttävät omistajavaltaa useimmissa suurissa pörssiyhtiöissä.

      1. Juurin näin. Ja ymmärtääkseni eläkevakuutusyhtiöissä ei ole edes alkeellisinta sijoitusosaamista koskien osakesijoituksia vaan tuotto jää indeksin alle. Eli päätöksiä tekevät henkilöt tuhoavat sosialistiseen eläkevakuutusjärjestelmään pakotettujen kansalaisten varallisuutta. Luonnollisesti epäpätevyyden lisäksi syynä voi olla myös tarkoituksellinenkin varallisuuden tuhoaminen.

Vastaa

Related Posts

Sijoittaminen

Uusia piirteitä osakevalinnassa

https://piksu.net/sepon-screener/

Olen kehitellyt osakevalintatyökalua. Uutena toimintona Companion Screeners-osastossa on Trifecta Screener, joka yhdistää osinko-, laatu- ja tenbagger-skriinerien tiedot ja laskee yhteispisteet.

Dividend Compass-osastossa on osinkoennusteet kaikille 2026-2028.
Ne

Yhteiskunta

Ministereiden ja korkeimpien viranhaltioiden alhainen palkka jarruttaa pätevien hakeutumista tärkeisiin tehtäviin

Julkisen sektorin korkeimpien tehtävien, kuten esimerkiksi pääministerin, ministereiden, korkeimpien virkamiesten ja puolustusvoimien komentajan palkkaus on liian kehno houkutellakseen parhaita kykyjä näihin meidän kaikkien kannalta tärkeisiin