Kaikki varmastikin tietävät presidentti HollAAnden johtaman RanskAAn S&P:n luokitusluvut. Vilkaisin niitä perusteluja, ja sittenhän tässä on tullut jo hienoista vihjettä siitä, ettei Ranskan alkukesästä startannut ehkä yli-ikuinen talouskasvu kestänytkään ihan niin kauan kuin Hollande lupasi. Sotku on varmasti paljon suurempi kuin mitä tällainen rivikansalainen äkkiseltään keksii mainita. Päätin kuitenkin hieman vilkaista, mitä Ranskan sosiaaliturva, jota on mainostettu varsin avokätiseksi, oikein Ranskalle tarkoittaa. Aiemmin olen ehtinyt hieman perehtyä eurooppalaisen eläkejärjestelmän törmäämiseen varsinaiseen vuoreen.

Ranskan vuoden 2014 talousarvioissa kummittelee hassu 30 miljardin euron erä. Tämä on sosiaaliturvan alijäämä. Vaikka tämä ei tunnukaan Ranskan kokoisessa valtiossa isolta määrältä niin on se kuitenkin noin 1,5 prosenttia Ranskan bruttokansantuotteesta.

Jo kaukaa viisaat gallialaiset ovatkin perustaneet hienon kaatopaikan sosiaaliturvavelalle niinkin aikaisin kuin vuonna 1996. Ranskalaiset nimittävät tätä Cades:ksi. Kaatopaikalle oli todellakin tarvetta. Jo vuoden perustamisensa jälkeen sotuvelkaa kipattiin Cadekseen 17 miljardin euron verran. Kuten arvata saattaa, Cadeksen ideana on ollut toimia "väliaikaisena" säilytyspaikkana, josta velka sitten kuitataan silleen kivasti ja kätevästi pois. Tämän murrosikään pääseen Cadeksen historiassa kolmena vuonna on pysytty edes nipin-napin vedenpinnan yläpuolella. Cades piti alunperin olla historiaa vuonna 2009, mutta se oikeastaan hyvin nopeasti katsottiin hyväksi instituutioksi, ja säilyttämisen arvoiseksi aina vuoteen 2014 saakka. Kuten varmaan huomaatte, niin tiimalasista on loppumassa aika, joten Cades on varmastikin hyvin lähellä nollatiliä? Ei. Itse asiassa tuo 30 miljardin erä pistää Cadeksen velkapitoisen taseen jo kattorakenteiden korville. Cadeksen katto on 270 miljardia.

Ranskan oikeuslaitos hermostui Cadeksen ylenpalttiseen käyttöön, ja määräsi, että voidakseen dumpata velkoja tähän kasaan, tulee hallituksen toteuttaa rankempaa veropolitiikkaa saadakseen edes joskus teoriassa kuitattua nämä. Vuonna 2009 Ranskan hallitus kiersi oikeuden inhat määräykset korvamerkitsemällä verotuloja sosiaaliturvan sijasta Cadeksen velkarästeihin. Nerokas idea. Oikeuslaitos ei tästä huumorista pitänyt, vaan tuomitsi siirron perustuslain vastaiseksi. Ne ilonpilaajat.

Cadeksen johtajalla oli sangen selkeät näkemykset "firmansa" luonteesta. Niinpä hän jo viime vuosituhannen puolella muutti määräaikaiset työsopimukset toistaiseksi voimassa oleviin soppareihin.

Kevätjuhlaliikkeet eivät suinkaan ole tässä. Nyt kun puulaakin takaraja häämöttää, olisi suorastaan sääli, jos näin hyvätarkoituksinen osasto ei saisi jatkoaikaa. Sitä onkin kaavailtu vuoteen 2025 asti. Sen lisäksi Cadekseen on käyty raidaamassa varoja erillisestä eläketurvarahastosta. Tuon varallisuuskasan piti olla koskematon aina vuoteen 2020 asti, mutta miksi hyvää nyt odottaa niin julmettuman pitkän aikaa? Ideana kun on ilmeisesti ollut rakentaa edes jollain lailla vakavasti otettavaa ideaa kattamattomien eläkevastuiden hoitamisesta, niin mistä me hupimme sitten revimme, jos Ranska ei enää pysyisikään kriisiotsikoissa? Minustakin tulisi ennen pitkää työtön. Julmaa.

Ei hätiä mitiä. Voi olla, että tällä erää alijäämäkasaa ei sitten parkkeerata Cadekseen, vaan sen annetaan olla ihan uhmakkaasti valtiovelan piikissä, koska veronkorotukset eivät ole huudossa, jolloin velkaa voisi kipata Cadekseen. Se on vain siitä niin huono velkapiilo, että sen hoksaa jopa talouskomissaari Rehnkin.

Mutta tässä hienoa differentiaalilaskentaa siitä, miten Cadeksen kuuluisi toimia. Älkää sitten tirskuko.

J.K. Olisihan Hollandella sekin vaihtoehto, että leikkaisi sosiaaliturvaa, mutta presidentin suosio ei ole oikein nytkään kovin suuressa huudossa, joten katsellaan kaikessa rauhassa, minkälainen soppa tästä tulee lusikoitavaksi.