Nykymuotoinen lehdistö kuolee
Yhdysvalloissa, maassa jota meidänkin yrityselämämme seuraa viiveellä, The Newspaper Association of America (NAA) on raportoinut kolmen kuukauden välein jäsenyritysten mainosmyyntiä ja se on nyt laskenut 26 peräkkäistä neljännestä. Tämä on tarkoittaa yli kuuden vuoden jatkuvan laskua liikevaihdossa. Nyt emme voi enää seurata tuota liikevaihdon kehitystä yhtä intensiivisesti, koska järjestö päätti harventaa liikevaihdon kehityksestä tiedottamisen tapahtuvaksi kerran vuodessa. On kuulemma liian tuskaista tiedottaa jatkuvasta laskusta, uskon sen. Liikevaihdon pudotus on 6%-7% vuodessa, mikä on nopeaa. Pudotus on ollut niin hurjaa, että realisesti mainonta on pudonnut yli 70% vuosituhannen vaihteesta ja nyt se on jopa pienempää realisesti kuin vuonna 1950 jolloin tilastoa alettiin pitämään. Digitaalisuus on täydellisesti epäonnistunut, mainonta on karannut lehtiyhtiöiltä. Tämä kehitys on vielä alussa ja lehdet tulevat nykymuodossaan katoamaan. Toistan vielä, printtilehdistön mainosrahat ovat viidessä vuodessa menneet puoleen ja monelle mainokset ovat päätulonlähde. Tutkiva- analysoiva journalismi on ainoa syy lukea lehteä ja sen tuottaminen on kallista. Se on niin kallista, että lehdillä ei ole varaa tehdä sitä. Jos jotain pitäisi ennustaa, niin kymmenen vuoden päästä Suomessa ei ilmesty yhtään seitsenpäiväistä sanomalehteä.
http://www.naa.org/
http://blogs.reuters.com/jackshafer/2014/02/12/the-new-medicis-funding-journalism/
Riippumttoman tutkivan journalismin asema on uhattuna
Nettilehdistön merkitys on kasvussa, mutta siellä liikkuu huomattavasti vaatimattomampia rahasummia. Riippumattomien nettilehtien ei ole helppo elättää tutkivaa journalismia.
Erilaisten muiden kaupallisten tahojen tiedottamiseen käyttämät rahat sen sijaan kasvavat:
Jaan huolesi siitä miten käy puolueettoman tutkivan journalismin.
Jotakin tapahtuu,
Yhdysvalloissa printtisanomalehdistön mainostulot ovat 17,3 mrd ja digitaalisen sanomalehdistön mainostulot 6,3 mrd. Digitaaliset summat alkavat jo olemaan merkittäviä, mutta realisesesti lasku ei ole edes hidastumassa ja sanomalehdistö ajautuu vaikeuksiin, jos ei ole jo. Mikäli ajattelee, niin eihän seitsenpäiväistä sanomalehteä edes tarvita. Uutiset saa paljon tuoreempana netistä ja sanomalehdistö ei ole koskaan pystynyt tuottamaan laadukkaita taustoittavia juttuja päivittäin. Nämä longplay tai Kanava tyyppiset lehdet ovat vahvoja rakenteellisesti, mutta kovin pieniä verrattuna suuriin uutistaloihin. Netti ja sähköinen lukeminen on jotenkin ristiriitaisia. Jutut pitäisi olla taustoittavia, mutta ihmiset eivät lue pitkiä juttuja päätteeltä, joten siinä on sisällöntuottajilla todella haastetta. Sama se on täällä Piksussakin, en tiedä miten tänne kirjoittaisi. Heittäisikö parin lauseen väitteen josta tulisi keskustelua ja keskustelussa pyrkisi perustelemaan vai jaarittelisiko pidemmän jutun jota kukaan ei jaksa lukea.
Katsonpa omalla muistikuvalla mitä sanomalehdissä on mainosteltu. Aiemmin siellä oli pääosin hintatiedotuksia, kerrottiin mistä saa halpaa makkaraa. Toinen iso asia oli luokitellut ilmoitukset, joista tärkein oli työpaikkailmoitukset sekä asuntomainokset. Sitemmin tuli automainokset, ne katosivat, mutta ne ovat taas palanneet. Elektroniikka ja kodinkoneliikkeet ovat säännöllisesti ilmoitelleet. Jos katsotaan noiden mainoksien kohtaloita, niin työpaikkailmoitukset on luontevaa olla netissä yhdessä paikassa ja elektroniikkamainokset jollain lailla testien ja arvostelujen yhteydessä. Asuntomainokset ovat jo portaaleissa ja jos/kun ruokakauppa siirtyy nettiin portaaleihin nekin ovat luontevia mainospaikkoja, ei sanomalehdet. Automainoksiakin katsotaan mieluummin autokauppaportaaleista tai Tekniikan Maailmasta. Seitsenpäiväiselle sanomalehdelle ei oikein jää liiketoimintaa mainosmyynnissä.
Lehden jakelu syö puolet printtimedian tuloista (??)
Tuo mainitsemasi 6 Mrd nettilehdistä on ilahduttava uutinen. Nettilehdistön ei tarvitse tuottaa yhtä paljon kuin printtimedian. Lehden painaminen ja jakeleminen on kallista ja nettilehdistöllä ei ole noita kuluja. Olen joskus kuullut että logistiikka (paino ja jakelu) syövät puolet printtimedian tulovirrasta. Voipi olla enemmänkin.
Sanoma
Katsoin hieman Sanoman laskelmia. Joulukausi on tärkein mainosajanjakso ja katsotaan viimeistä kehitystä:
Printtisegmentin myynti laski 22% ja jos katsotaan toisaalta niin News-segmentin tilauslevikki laski 3% sekä irtonumeromyynti -7%. Hesarin, tuon ainoan valtakunnallisen printtilehtemme liikevaihto laski 5,2% huolimatta online-myynnin kasvusta. Itse olen tullut kyyniseksi vielä kriisissä olevien yritysten tilinpäätöksien lukemisessa. Yleensä näissä yrityksissä haluttaisiin kovasti antaa vähän parempi kuva kuin mikä on totuus ja siinä kuvan antamisessa käytetään niitä menetelmiä joita on käytettävissä. Medialanammattilaisilla on vielä keinoja ja taitoa antaa erillainen kuva kuin mitä on totuus jos siihen on halua.
Vähän lisää mainostietoa Suomesta Mainonnan Neuvottelukunnalta. Vuonna 2013 mediamainonta väheni Suomessa 8,1%, verkkomainonta kasvoi 6,8% ja elokuvamainonta kasvoi 33,3%, muut laskivat. Painetun median osuus mainonnasta oli lähes puolet ja rahallinen panostus painettuun mainontaan laski 15,9%. Sähköinen mainonta oli 47,1% kokonaispotista ja verkkomediamainonnan osuus vajaa 20%. Verkkomediamainonta kasvoi kuitenkin vain 6,8%. TV mainonta laski 1,9% ja radio-mainonta 4,8%.
Suomi on jäljessä Yhdysvaltoja mainonnan kehityksessä, mutta meillä muutos on käynnistymässä ja ilmeisesti kiihtymässä. Printtilehdistön murros on vasta käynnistymässä vaikka lukemattomia YT-neuvotteluja siellä on jo vietetty.
Sanoman taistelua on
Sanoman taistelua on mielenkiintoista seurata sivusta. Kävin muistaakseni vuonna 2009 haastattelemassa Sanoman strategiajohtajaa kirjaani varten. Jo silloin heillä oli aivan selvää mikä kehitys tulee olemaan (juuri tämä mistä mekin nyt keskustelemme). Siellä kehitettiin kiivaasti monikanavajulkaisumalleja ja teknisiä ratkaisuja, joilla samaa lähtöaineistoa pystytään hyödyntämään sekä printti- että sähkömediassa. Organisaatiota oli tarkoitus muuttaa heijastamaan kehitystä.
Siitä huolimatta rakennemuutos on niin suuri, että perinteisten printtimediatalojen selviytyminen jää nähtäväksi. Jotain tulee tilalle, ja niitähän on jo, esim. Huffington Post, Flipboard, Uusi Suomi, Piksu.
Tuo on minusta (ja monesta muustakin) harhaluulo, että pitkiä tekstejä ei voisi lukea ruudulta. Economist esitti jokin aikaa sitten Lean Forward, Lean Backward -mallin, joka osin selittää käyttäytymistä. Kun olet tietokoneella, nojaat eteenpäin koska siinä on näppäimistö, joka on tarkoitettu kirjoittamiseen ja ylipäätään aineiston tuottamiseen. Kun otat tabletin tai lukulaitteen käteen ja meneet löhöämään sohvalle, voita nojata taaksepäin. Nyt voit etsiä mukavan asennon pitkääkin lukuhetkeä varten.
Aivan,
Kyllä muutoksen ovat kaikki tienneet, mutta ei se riitä. Asia täytyy saada kulttuuriin. Muistan vuoden 1998, niin Nokiassa tiedettiin ja puhuttiin aivan hyvin, että ohjelmisto-osaamista pitää saada lisää ja puhelimet ovat menossa tietokoneiksi. Sitten tuli kommunikaattorit ja ei asia miksikään muuttunut, se ei mennyt kulttuuriin kun vanhoilla pärjättiin. Nuo mitkä siitä puhuivat puhuivat asiasta 10 vuotta liian aikaisin ja vanhanpolvenmiehet olivat saaneet vahvan aseman. Hehän eivät tehneet mitään puhelimia mitä ei myytäisi miljoonittain, nyt ei enää miljoonittain myyviä puhelimia juuri tehdäkkään. Apple ei tuolloin puhunut puhelimista juuri mitään vaan tietokoneista ja tietokoneet olivat heidän kulttuurissaan. Kun puhelin muuttui tietokoneeksi, niin tietokonevalmistajan oli helpompi siirtyä puhelinvalmistajaksi kuin toisinpäin.
Kun lukee vanhoja Sanoman vuosikertomuksia, ne ovat hyvin muutoksen tiedostavia ja perustelevat asian hienosti. Mielestäni ne olivat rakenteeltaan ja asialtaan kuin tulevaiuudentutkimusta. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, ilmeisesti Sanoma kuvitteli olevan se tulevaisuus eikä se mistä he kertoivat. Katselin lukiotason sähköisiä oppimateriaaleja joku aika sitten ja jos haukkua saa, niin ei niitä pitäisi kenellekkään tarjota. Ja muutenkin kaupalliset yritykset lukiokirjamarkkinoilla ovat outo ilmiö. Yliopistotutkinnon voit suorittaa kirjastonkirjoilla ostamatta yhtään kirjaa, mutta et lukiotutkintoa joka on liki oppivelvollisuuskoulu. Ja sen pitäisi olla vielä yleissivistystä, eikö meillä ole vapaaasti saatavaa yleissivistäviä oppikirjoja? Voisi sanoa, että koulun sähköistäminen Sanoman osalta myös jäänyt aloittamista vaille valmiiksi.
Yleensä sanotaan, että kun luetaan päätteeltä tekstejä ei jakseta lukea yhtä pitkään kuin paperilta. Tämä voi johtua vaikka viitteisiin helposti menemisen vuoksi, näin käy ainakin minulle useasti. Kun joku asia esitetään, niin helposti tulee luettua se mihihin on viitattu. Alkuperäinen juttu jää sitten lukematta. Siksi itse useasti jätän viitteen ja lähteen pois, vaikka se on huonoa kirjoittamista. Kokonaismääränä nuoret lukevat nyt enemmän kuin koskaan ja myös kirjoittavat. Itse tykkään lukea päivittäin Hesarin päätteeltä, se on parempi lukea tietokoneella kuin paperisena.