Liittoutumattomattomuus ei ole itseisarvo; turvallisuus syntyy yhteistyöstä

Sotilasliitot ovat puolustusbudjettien kutistumisesta ja kauppasuhteiden syvenemisestä huolimatta edelleen tärkeä osa maailman turvallisuusjärjestelyä. Sotilasliitot luovat olemassaolollaan vakautta ja turvallisuutta. 

     

Suomen rajanaapurien puolustusliitot Nato ja CSTO (Lähde: Wikimedia Commons)

Suomi on edelleen kahden sotilasliiton välissä, vaikka onkin vahvasti kallellaan kohti Natoa.

Venäjä johtaa "Collective Security Treaty Organization" (CSTO) nimistä sotilasliittoa, joka pyrkii kehittämään jäsenmaidensa yhteistä puolustusta ja kieltää niiltä keskinäisen aggression. Tämä liitto pystyy parhaimmillaan vähentämään keski-Aasian valtioiden keskinäistä aggressiota ja rauhoittamaan aluetta ja luomaan keskinäistä luottamusta. Se on siksi arvokas osa maailman turvallisuusjärjestelyä ihan samalla tavoin kuin Nato.

Suomelle Venäjä (/CSTO) ei muodosta uhkaa eikä myöskään Venäjälle ole uhkaa Suomesta. Molemminpuoleiset taloudelliset suhteet ovat kummallekin liian arvokkaita. Ja on molempien, ja ennen kaikkea Suomen etu että maidemme välit pysyvät hyvinä ja luottamuksellisina.

Venäjän resurssit ovat Italian suuruusluokkaa

Venäjän taloudelliset ja vapaat sotilaalliset resurssit ovat suurin piirtein Italian suuruusluokkaa, joilla resursseilla se joutuu huolehtimaan lähes maanosan kokoisen alueen rajojen turvallisuuden varmistamisesta. Sen voimavarat riittävät kenties noin  sadantuhannen miehen varustamiseen Ukrainan rajalle, mutta suuremmat sotilasoperaatiot ovat varmasti vaikeita hallita. Venäjällä on riittävästi tehtävää 15'000 km rajojensa puolustamisessa ja valvomisessa. On vaikea kuvitella Venäjän haluaisi joutua vedetyksi pitkälliseen, aktiiviseen sotilaalliseen konfliktiin edes Ukrainassa. Riskit taloudelle ja sisäiselle eheydelle ovat valtaisat.

Maailman sotilaallinen turvallisuus rakentuu osittain sotilasliittojen varaan

Maailmalla on Naton ja CSTO:n ohella monia muita pienempiä ja suurempia puolustusliittoja:

Puolustusliittojen järjestelmä on jatkuvassa pienessä liikkeessä. Järjestelmä tuntuu pysyvän aika hyvin kasassa ja suuremmilta konflikteilta on pystytty välttymään. Ukrainan tapaus on koko järjestelmän kannalta uhkaava. Venäjän astuminen rajan yli olisi uhkapeliä. Arpa olisi heitetty ja sen silmälukuja olisi vaikea ennustaa.

Puolueettomat maat eivät aina pärjää konflikteissa

Puolueettomat maat kuten Ruotsi ja Sveitsi ovat joskus pärjänneet hyvin. Toisen maailmansodan aattona oli muitakin puolueettomia maita kuten Viro, Liettua, Latvia, Puola, Albania, Kreikka, Espanja … Kaikkien ei käynyt yhtä hyvin. Ruotsi ja Sveitsi muistetaan, kun ne selvisivät. Monia muita puolueettomia maita jyrättiin ja siksi niitä ei muisteta. Georgia joutui aivan hiljattain kärsimään sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan kuten myös Tsetsenia, Moldova ja nyt Ukraina.

Ei ole olemassa viisasten kiveä, joka kertoisi olisiko Nato jäsenyys Suomelle hyvä vaiko huono asia. Vasta tulevaisuus kertoo. On erittäin hyvä, että teemme syvenevää sotilaallista yhteistyötä Naton, Ruotsin ja Viron kanssa. Turvallisuus syntyy yhteistyöstä. Puolustusliitot ja niiden jäsenyys ovat yleensä lisänneet vakautta.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Lisäsin kaksi uutta välilehteä:

EVA, laskee pääomien tuottojen lisäksi tunnusluvun EVAMargin. Laskukaava löytyy Info-välilehdeltä. Lisätietoja tästä kaavasta

https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/comparing-performance-when-invested-capital-is-low#

Earnings_Season, yhteenveto tuloskaudesta.

 

 

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com