Valion ”uniikki yhteistyö” Aalto-yliopiston kanssa tuottaa tuloksia
Kun Aalto-yliopistoa kasattiin vuosikymmenen alussa, Valio Oy lahjoitti yliopiston säätiölle kolme miljoonaa euroa ja aloitti "ainutlaatuisen yhteistyön" Markkinoinnin laitoksen kanssa. Tänä päivänä saamme lukea, kuinka ainutlaatuinen yhteistyö Suomessa toimii. Kun Valio tuomittiin Markkinaoikeudessa määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä 70 miljoonan euron seuraamusmaksuun, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Jaakko Asparan ja Kari Hopun suulla riensi apuun. Helsingin Sanomat antoi viestintäkanavansa markkinoinnin laitoksen käyttöön. Lähdekritiikkiä ei Suomen suurimmassa lehdessä mietitty yliopiston ollessa kyseessä.
Aspara ja Hoppu totesivat että Markkinaoikeuden päätös voi johtaa kartelliin, kun yhtiöt eivät uskalla laskea hintoja. Lisäksi markkinaoikeuden hintatulkinta kyseenalaistettiin. Sisäinen viestintä on ollut tutkinnassa esillä ja nähdäkseni tuomio tuli ihan hyvästä syystä. Suomessa on instituutioita, jotka miettivät jopa yksittäisten kuluttajien asemaa, enkä tarkoita tällä yliopistoja. Toki voimme jäädä miettimään mihin asti vertikaalinen integraatio arvoketjussa voidaan sallia, jotta kilpailu toimii ja tällaista tulkintaottelua ei tarvitse käydä.
Kun Aalto-yliopistoa kasattiin vuosikymmenen alussa, Valio Oy lahjoitti yliopiston säätiölle kolme miljoonaa euroa ja aloitti "ainutlaatuisen yhteistyön" Markkinoinnin laitoksen kanssa. Tänä päivänä saamme lukea, kuinka ainutlaatuinen yhteistyö Suomessa toimii. Kun Valio tuomittiin Markkinaoikeudessa määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä 70 miljoonan euron seuraamusmaksuun, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Jaakko Asparan ja Kari Hopun suulla riensi apuun. Helsingin Sanomat antoi viestintäkanavansa markkinoinnin laitoksen käyttöön. Lähdekritiikkiä ei Suomen suurimmassa lehdessä mietitty yliopiston ollessa kyseessä.
Aspara ja Hoppu totesivat että Markkinaoikeuden päätös voi johtaa kartelliin, kun yhtiöt eivät uskalla laskea hintoja. Lisäksi markkinaoikeuden hintatulkinta kyseenalaistettiin. Sisäinen viestintä on ollut tutkinnassa esillä ja nähdäkseni tuomio tuli ihan hyvästä syystä. Suomessa on instituutioita, jotka miettivät jopa yksittäisten kuluttajien asemaa, enkä tarkoita tällä yliopistoja. Toki voimme jäädä miettimään mihin asti vertikaalinen integraatio arvoketjussa voidaan sallia, jotta kilpailu toimii ja tällaista tulkintaottelua ei tarvitse käydä.
Tutkijalla pitää olla vapaus tehdä tulkintoja ja olla yhteiskunnallisesti aktiivinen. Sitä ei voida viedä pois yrityslahjoituksilla, kun valtio Suomessa tällaiseen peliin yliopistot on ajanut. On kuitenkin erittäin kuvaavaa, että juuri tutkija Aalto-yliopiston Markkinoinnin laitokselta heräsi puolustamaan Valiota. Valion ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun uniikki yhteistyö tuottaa tuloksia, mutta onko nämä tulokset ja vastapalvelukset niitä, joita haluttiin ja joilla me rakennamme sitä kilpailukykyistä tulevaisuuden Suomea?
12 thoughts on “Valion ”uniikki yhteistyö” Aalto-yliopiston kanssa tuottaa tuloksia”
Comments are closed.
Tuo on hyvä huomio!
On hienoa, että nähdään sidonnaisuuksien vaikutus vaikka on mukamas riippumaton yliopistolaitos. Ja ylipäätään osuuskuntien järkevyys tämän päivän maailmassa pitäisi voida kyseenalaistaa. Ei varmasti Valio todellisuudessa poikkea milläänlailla Arlasta maidon ostajana vaikka sillä olisikin maidontuottajat omistajina. Samaten S-kaupan bonuksien verottomuus on jotenkin hullua. Nehän ovat samanlaista osinkoa kuin muutkin osingot. Samaten energiantuotannossa mankala-periaatte ei mahdu oikein tähän maailmaan.
Asia-argumentteja?
Hyvä Jouni Juntunen, Ymmärtänette, että tällainen väite (että Aalto-yliopiston tutkijat/professorit keksisivät tieteellisiä tutkimuksia tai tuloksia lahjoitusten vastapalveluksina) täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Vaikka en itse tällaisesta (kenties vitsillä esitetystä) väitteestä "loukkaantuisi", niin en mene takuuseen siitä, miten yliopiston, kyseisen yrityksen tai mainitsemanne mediayhtiön juristit väitteeseen suhtautuvat. Suosittelisin joka tapauksessa tutustumaan tieteelliseen artikkeliimme (jossa ei sinänsä edes käsitellä Valion tapausta) — minkä jälkeen toivotamme tervetulleiksi itse asiassa pitäytyvät vasta-argumentit henkilöitämme koskevien perättömien vihjausten sijaan. Artikkelin voitte ladata täältä: http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2314875
Lähdekritiikistä vielä sen verran, että jos teillä on tapana sellaista harjoittaa, niin olette varmasti myös havainnut, että allekirjoittanut on siirtymässä pois Aalto-yliopiston palveluksesta toiseen yliopistoon. Sitä vähemmän allekirjoittaneella on siis edes hypoteettista intressiä julkaista Aalto-yliopiston yhteistyön vuoksi kyseistä yritystä puolustavia kantoja. Lisäksi huomauttaisin, että kollega Prof. Hoppu ei myöskään toimi Markkinoinnin laitoksen professorina, vaan Laskentatoimen/Yritysjuridiikan laitoksen — joten myöskään hänellä ei edes teoriassa ole intressiä tehdä väittämäänne "ainutlaatuista yhteistyötä" yrityksen kanssa.
terveisin, J. Aspara
Asparalle
"Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä."
Lähde
Tieteen arvostelu vs. Perätön väite
Lain mukaan sallitaan toki tieteellisen työn "arvostelu", joka on itse asiassa tieteen perusmekanismeja. Tieteen arvostelu ei kuitenkaan ole sama asia kuin tieteentekijöitä koskevat perättömät väitteet. Jälkimmäisiä ei voitane pitää hyväksyttävinä edes lain silmissä. Ainakaan kovin hyvää makua tällaisten väitteiden ilmaan heittely ei missään tapauksessa osoita.
Rautalangasta
"kohdistuu toisen menettelyyn elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa"
Ainakaan minä en pidä HS:ssä esitettyä tuomioistuimen tuomion kritisointia minään tieteellisenä työnä. Jos näin olisi, on kyllä matalat kriteerit.
Lähdekritiikkiä
Juntunen tuossa tekstissään toivoon monipuolista asioiden julkituontia ja kritisoi Hesaria yksipuolisesta artikkelista. Tiedotusvälineitä voi ja jopa pitääkin arvostella yksipuolisuudesta. Tuossa jutussa, jos sen vielä Asparakin lukisi, ei arvostella teidän tieteellistä työtä, vaan tapaa kuinka Hesarin suhtautuu Valioon jutussaan. On kuitenkin muistettava, että Valio tuomittiin suuriin korvauksiin puolueettomassa oikeudenkäynnissä. Tämän tuomion perusteluineen voi lukea täältä.
Tarkennus
OK
Kiitos tarkennuksesta, arvostan sitä.
Ja sinänsähän mahdollisten yhteistyösuhteiden nostaminen esiin blogissa on OK, sekä niiden vaikutuksilla spekulointi. (Mutta ei pitäisi silti vihjata yksioikoisesti ilman konkreettista syytä, että joku on syyllistynyt salaliittoon.)
Hesarin osalta täytyy sanoa, että toisina päivinä he ovat kyllä antaneet melko hyvin tilaa myös vastakkaisille näkökannoille (http://www.hs.fi/talous/Tutkija+Valiolle+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4tty+j%C3%A4ttimaksu+kertoo+kovenevista+rangaistuksista/a1403758002522)
yst. terv. J. Aspara
Osuustoiminnasta
Ylempi oikeusaste – tai vaikkapa Aalto yo – voisivat pohtia aihetta vähän toiseltakin kannalta. Osuustoiminta oli aluksi paikallista, pienimuotoista puuhastelua. Kun nyt on valtakunnallisia toimijoita, Valio, S-ryhmä tai Pohjola, onko kysymys enää samasta asiasta. Mielestäni eroa voi löytää muustakin kuin yhtiömuodosta.
Osuus toiminnasta
Eikö osuus toiminnasta ole juuri osakeyhtiö? Sinulla on omistusosuus osakkeiden mukaisesti toiminnasta. Vanhan osuustoimintalain mukaan osuuskunta ei saanut myydä palveluksiaa muille kuin jäsenilleen. Tähän pitäisi palata, jotta osuustoiminta eroaisi osakeyhtiöstä. Nyt Prismat pyrkivät jopa ulkomaille ja sen toiminta on kaukana osuustoiminnasta.
Osuustoiminnasta 2
Kuten varmasti tiedät
oy:n ominaisuus on omistuksen keskittyminen yleensä ennemmin tai myöhemmin. Toki voi pohtia, että esim. KOP oli loppuun asti "oy-muotoinen osuuskunta", jolta puuttui älykkäät, valvovat omistajat. Kansallisanti 1-2 olivat kusetusta, neuvottelut fuusiosta SYP:n kanssa olivat käynnissä ja TV:n mukaan joku pappaparka väänsi yhtiökokouksessa itkua talvisodan hengestä, oli niin innokas rahoittamaan herrojen hölmöydet.
Mutta osuuskunta toi maaseudulle puhelimet, vakuutukset, pankit – ja meijerin. Hyvä keksintö, parempi kuin joku kartanovetoinen oy, mutta lienee monilta osin aikansa elänyt. Kaupungeissa taitaa olla uusia, esim. työllistämistarkoituksiin perustettuja osuuskuntia. Olisiko se uusi, toimiva sovellus, en tiedä.
Sitten on Metsäliitto. Väittävät, että oli markkinatilanne mikä hyvänsä, leimikko missä hyvänsä ja millainen hyvänsä, tarjous tulee. Ei konkreettista kokemusta asiasta.
Osuustoiminta
Osuustoiminnalla on tehty paljon hyvää, kuten totesit. Osuustoiminnassakin valta keskittyy joillekin useasti vielä jollekin joka on piilossa. Maaseudulla oli kaksi yhtiötä, joilla oli suuri valta ne olivat juuri puhelinyhtiö ja paikallinen sanomalehti.
Ixonoksenkin historia juontuu osuustoimintaan vaikka nyt tuo on heikosti menevä ITC-yhtiö. En nyt oikein oivalla mitä hyötyä suhteessa osakeyhtiöihin osuuskunnilla on. Ehkä osuuskunnan jäsenent jos työllistyvät saavat helpommin soviteltua työttömyyspäivärahaa. Verotehokkaita osuuskunnat ovat, mutta se on lainsäädäntömme huonoutta ei yhtiömuodon hyvyyttä. Vakuutusyhtiössä on vielä näitä keskinäisiä yhtiöitä minkä funktio on hieman outo. Ne joilta pitäisi nyhtää rahat (vakuutuksen ottajat) jotenkin omistavat yhtiön. Edistysmielinen Kansa osuustoiminta meni törttöilemään ulkomaille jälleenvakuutusliiketoimintaa ja lopputuloksena oli edistykselisen suuri konkurssi. Kun ei ole omaa rahaa pelissä niin toisten rahat on vielä helpompi tuhlata kuin omat. Näin toimii osuustoimintaväki. Itse en oikein ymmärrä tätä systeemiä. Yliopistotkin ovat jotenkin sitoutuneet tähän osuustoiminta-aatteeseen. Heillä on tälläinen hieno Co-op Network Studies, jonka tarkoitus on "tarjota opiskelijoille monitieteisiä osuustoiminnan ja yhteisötalouden opintoja ".En ymmärrä yhtään mikä tuonkin idea on, mutta veikkaan sen liittyvän jotenkin verorahojen lypsämiseen.
http://www.helsinki.fi/ruralia/koulutus/coop/