Suomalaisten ajattelutavoista

Lajittelematon

Suomalaisten ajattelutavoista

5,6 miljoonasta suomalaisesta oli yli 14 vuotiaita viime vuonna n. 85,4 % eli noin vajaa 4,8 miljoonaa henkilöä. Elinajan odote oli naisilla 84,5 vuotta ja miehillä 79,2 vuotta. Lukutaitoisia oli aikuisväestöstä 100 %. Yli 65 vuotiaita henkilöitä oli 1,46 miljoonaa henkilöä eli noin 23 %. Elämme pohjoismaisen hyvinvoinnin maassa, ja koulutuksemme on maailman huippua. Sitä osoittaa korkea lukutaidon taso, 100 %. Kansamme on varsin ikääntynyttä, johtuen korkeasta elintasosta ja korkeasta elinajan odotteestamme.

Meille ei vähän riitä, vaan katseemme suuntautuu alituisesti länteen ja muihin pohjoismaihin, joita kadehdimme helposti. Kadehdimme monin eri tavoilla, koska se on meille suomalaisilla perin tyypillinen tapa suhtautua itseemme. Vaikka meille on todistettu jo monta kertaa, että olisimme maailman onnellisin kansa, ei meistä siihen kukaan oikeasti usko! Tätä erikoisuutta nyt tässä pohdiskelen ja tavoitteena on olla asiallinen itseämme kriittisesti tarkastellessa.

Suomalaisen ajattelun polemiikkia

Suomalaista ajattelua pohtiessani kysyn itseltäni: miksi olemme näin riitaisa ja kovin itsekriittinen kansa. Eikö vähempikin kriittisyys riittäisi, vaan miksi aina pitää ”kurkotella kuuseen”?  Ymmärrystä helpottaa vertailu amerikkalaisiin, jotka vauraudestaan huolimatta ovat poliittisesti jakautuneita ja myös varsin riitaisia. Samaa riitaisuutta on myös engelsmanneilla! Vaikka elintaso on noussut, silti kateus ja ylenmääräinen kriittisyys on noussut arvoon arvaamattomaan kuten muillakin taloudellisesti menestyneillä kansoilla.

Perisuomalaisten ajattelun ristiriidoista

Suomalaisten ajattelu perustuu todellisiin tarpeisiin hyvinkin ymmärrettävästi. Painopisteessä ovat kansamme keskeiset tarpeet, kuten panostaminen koulutukseen ja terveydenhuoltoon, mutta korkeakulttuurin osalta suhtautuminen on nuivaa. Ajatellaan eniten vain kansan tärkeimpiä tarpeita, muttei suhtauduta kovinkaan myönteisesti mihinkään turhaan, kuten esimerkiksi teattereihin tai aikuiskasvatukseen. Sen sijaan puolustukseen suhtaudutaan ymmärtävästi, koska ”vaara väikkyy idässä” ja demokratiaa halveksivassa arvaamattomassa naapurissa.

Eräs ”sokea piste” on ulkomaalaisten ihmisten aliarviointi maamme nykyisinä tai tulevina kansalaisina ja rakentajina, vaikka heistä on juuri nyt iso ja kasvava puute elintasomme varmistajina. Vastaava ilmiö on pinnalla myös USA:n etelärajalla ja Euroopassa varsinkin UK:ssa. Miksi pitää itse lisätä piinaa juuri sellaisissa asioissa, jotka edistävät taatusti kansakunnan tulevaa vaurautta. Selitys on se meille kaikille luontainen rasismimme, jota ei haluta edes myöntää.  Mutta se otetaan jopa keskeisesti politiikan vipuvälineeksi. Tällä tavoin kierretään tosiasioita, jotta voidaan pitää itseämme edes jonkin verran muita parempina.

Suomalaisten ajattelun tulevaisuudesta

Mutta normaaleille ja tulevaisuuteen suuntautuville kansalaisille on suuri kysymysmerkki se, että nyt halutaan katsoa kovasti taaksepäin? Kuitenkin eteenpäin katsominen olisi valtion ja valtakunnan tulevaisuuden kannalta elintärkeää. Tässä on iso ristiriita, kun omat tunteet ja ”eräät saavutetut edut ja kunnia” painavat enemmän kuin oma etu ja kansan etu tulevina vuosikymmeninä. Näinkö rakennamme parempaa tulevaisuutta?

Miten tästä eteenpäin

Arvelen, että maamme johto on jatkossa kuitenkin oikeamielistä ja niin valistunutta, että se ottaa huomioon myös eräät suomalaiset jääräpäät. Silti johdon on pakko pitää päänsä ja katsoa myös tulevaisuuteen. Pientä napinaa ja jopa isompaa lakkoiluakin pitää sietää tässä moniarvoisessa maassa. Karavaani kulkee ja koirat haukkuvat..

4 thoughts on “Suomalaisten ajattelutavoista

  1. Keskitymme muita kansoja enemmän korkeampiin arvoihin sen sijaan että suosisimme työntekoa ja rahallisen vaurauden kasvattamista. Osoituksena tästä on se, että olemme uhranneet vuonna 2007 saavuttamamme kohtuu hyvän elintason sen hyväksi että saavuttaisimme korkempia arvoja.

    Noita korkeampia arvoja ovat muun muassa kansalaisten tasa-arvoiset kulutusmahdollisuudet, tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja tasa-arvoiset asuinolot.

    Kulutusmahdollisuuksien tasa-arvoisuus edellyttää eriarvoisuutta lain edessä. Ne jotka tekevät enemmän töitä täytyy asettaa huonompaan asemaan lain edessä, erityisesti koskien veroja, maksuja ja yhteiskunnan tukea.

    Kansa joka keskittyy korkeampiin arvoihin saavuttaa tavoitteensa ja Suomi on mielestäni saavuttanut tavoitteensa hyvin. Osoituksena tästä on elintasomme vuodesta 2007 jatkunut laskutrendi.

    1. Eihän meidän elintaso ole laskenut mihinkään vuodesta 2007. Ihmiset lähtökohtaisesti voivat varsin hyvin ja ovat onnellisia. BKT on toinen asia. Suomi on selkeästi Japanin tiellä. Väki siirtyy eläkkeelle, jolloin per capita tulo tippuu jotain 50% näillä henkilöillä. Milläs tässä yhtälössä kasvatat BKT:ta?

  2. Taisi tuo ennen 2008 taantumaa ollut talouden nousu ja hyvinvointi perustua aika pitkälle Nokiaan. Suomella oli ainoastaan yksi hyvä lypsylehmä, kun taas esim. ruotsissa näitä menestyviä firmoja on useampia ja liiketoiminta on monipuolisempaa.

    Nyt ei ole Nokiaa siinä suhteessa, mitä ennen, eläkeläisiä on paljon ja kansalta puuttuu kansankapitalismin käsitteen ymmärrys, sekä toteutus käytännössä.

  3. Allekirjoitin poliittisia lakkoja vastustavan kansalaisaloitteen.
    Aloitetta voi kannattaa täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13148

    Minusta olisi hyvä jos työntekijäjärjestöt keskittyisivät edistämään työoloja työpaikoilla. Työmarkkinajärjestöt ja muut lobbarit saisivat antaa eduskunnalle työrauhan sen tehdessä arvokasta lainsäädäntötyötään.

Comments are closed.

Related Posts