Presidentin linna

Pahimmillaankin vain uusi Halonen, vaan ei Kekkonen

Yhteiskunta

1946 – 56 Paasikivi hoiti suuren osan idänsuhteistaan sanomalla: ”Ei kuulu presidentille, vaan eduskunnalle”. Siihen vaatimukset tyssäsivät, sillä NL ei halunnut mielihaluilleen julkisuutta.

V. 1956 Suomi sai presidentiksi entisen huippu-urheilijan, vuoden 1918 sotaveteraanin, oikeustieteen tohtorin ja viisinkertaisen pääministerin, joka ns. ”tunsi kaikki”. Kekkonen ei miettinyt valtansa rajoja tai myllykirjeittensä sopivuutta, vaan tarttui kaikkeen eteensä tulevaan tiukasti ja peräänantamatta.

Kekkosen jälkeen presidentteinä olleet Koivisto ja Niinistö harkitsivat kaikkea tarkkaan ja pitkään ennen kantansa esittämistä. Jokin rooli on varmaan ollut silläkin, ettei kummankaan elämä ole ollut mitenkään helppoa. Niinistöltä kuoli ensimmäinen vaimo liikenneonnettomuudessa ja kumpikin on ollut tilanteissa, joissa oma kuolevaisuus on taatusti jäänyt mieleen. Ja kun etenkin Koivisto mielipiteensä kertoi, ilmaisu oli tarkoituksellisen polveilevaa.

Voin kuvitella, että Ukrainan sodan sytyttyä res.kapt. Niinistöllä on ollut malttamista Marinin hallituksessa, jossa kaikki puoluejohtajat olivat naisia ”vahvistuksenaan” Pekka Haavisto. Kuitenkin etenkin turvallisuuspolitiikassa on suuri etu olla paljastamatta ulkovalloille suomalaisia erimielisyyksiä edes silloin, kun Sanna Marin, Maria Ohisalon ”avustuksella” meni lupaamaan Horneteja Ukrainalle (mihin nyt ihan esimerkiksi olisi tarvittu USA:n lupa n. 10 paikasta…).

Stubbin yhtymäkohdat Kekkoseen ovat ilmeiset, mutta yhtä puuttuu: valtaoikeudet.

Silloinen ministeri Alexander Stubb v. 2011 poistuessaan Pohjoismaiden neuvoston kokouksesta virkkoi: ”Vittu mitä paskaa, ei voisi vähemmän kiinnostaa.” Samanlaisia harkitsemattomia ja ylimielisiä tekoja Stubbilta löytyy vaikka kuinka paljon.

Ja kun tuleva tasavallan herra presidentti Stubb vastaanottaa esim. Takahikiän marttayhdistyksen kutomat villasukat tai Etukälviässä pyydetyn ison ja kuivan hauen, malttia ja harkintaa olisi hyvä löytyä paljon nykyistä enemmän.

Mutta Stubbilta siis puuttuvat Kekkosen valtaoikeudet. Hän ei tule jäämään Suomen historiaan uutena Kekkosena, vaan pahimmillaankin vain uutena Halosena, jonka presidenttikaudesta kovin paljon muistetaan turhana itsekorostuksena. Kunnioitus kun on asia, jota demokratiassa ei saa, vaan kyllä se pitää ihan itse ansaita. En yhtään ihmettele, jos Stubb joutuisi konfliktiin valtansa rajoista jo kokoomusministereittenkin kanssa – ja puolueita on muitakin.

Selvyyden vuoksi: en ole näissä ”missikisoissa” pyrkinyt ottamaan kantaa siihen, ken on maassa kaunehin, vaan yritän osoittaa sen realiteetin, että poliittisessa järjestelmässä on aina sisäänrakennettuna kilpailua vallasta.

Erikoista on se, että tämän ja edellisen tekstin kirjoitin paljon ennen vaalipäivää. Huolimatta kaikista otsikoista tyyliin ”yllätys”, ”kiriminen” ja ”jännitysnäytelmä”, voittaja oli ehdokas, joka gallupeissa oli selvässä johdossa jo kuukausia sitten. Mediaa yritetään myydä klikkiotsikoilla, entäs jos sitä edes yritettäisiin myydä sisällöllä?

Kuvan lähde

Leipää ja sirkushuveja

5 thoughts on “Pahimmillaankin vain uusi Halonen, vaan ei Kekkonen

  1. Kansa valitsee itsensä kaltaisen presidentin, sellaisen johon on helppo samaistua. Ja mihin on helpompi mieltyä kuin spontaaneihin, avoimiin ja julkisuutta positiivisella tavalla rakastaviin kandidaatteihin.

    Tästä on seurauksena se, että sattuu ja tapahtuu. Kaikkea hallitsijan päätöksentekoa ei ohjaa kylmä rationalismi vaan inhimillisyys, sattuma ja spontaanit reaktiot (aivan kuin Trump:n kohdalla). Historiasta tulee värikästä ja joskus hieman ennalta-arvaamatonta. Ihan niin kuin olet itsekin, Juha, joskus sanonut. Tämän kaiken seurauksena elämä, ja poliittinen elämä erityisesti, on mielenkiintoista, yllättävää ja rikasta.

    1. Ehkä liian kriittinen, mutta pessimistinä aina mietin, mikä voi mennä pieleen. Jos kaikki menee hyvin, se ei harmita.

      Peskov on ilmoittanut Venäjän kunnioittavan tulosta. Nyt taisi Keminmaan suurelta pojalta hävitä tuki sille urputukselle, että hänen kannattajakorttejaan on hukassa.

  2. ’Alexander Stubb blir alltså en svag president’ säger Expressen.

    https://www.expressen.se/ledare/patrik-kronqvist/alexander-stubb-tvingas-kampa-for-sin-makt/

    Nythän on niin, että Suomi on siirtynyt kolmikielisen + viittomakielisen presidentin aikaan – ainakin tuosta äskeisestä Ylen välittämästä Stubbin tiedotustilaisuudesta pääteltynä.
    Joten ylläolevaakaan ei huoli kielentää kaikille suomalaisille ymmärrettäväksi.
    🙁

    Juhan jutut kyllä ymmärtää aina. 🙂

    Huvitti:

  3. Patrik Kronqvist on Expressen johtava toimittaja, ja luulee ymmärtävänsä Suomen asioita paremmin kuin suomalaiset itse. Tosin hän saattaa olla osittain oikeassa, kun arvelee Alexanders Stubb’in tarvitsevan taistella presidentin vallasta, jonka eduskunta presidentiltä otti Koiviston aikana.

    Pitää kuitenkin paneutua Suomen asioihin hieman paremmin, ennen kuin Ruotsista käsin ymmärtää presidentin asemaa Suomessa.

    Tärkeää on havaita, että Suomi on eurooppalaisista Nato-maista johtavia sekä armeijansa suorituskyvyn että merkittävyytensä kannalta. Tämän jenkitkin varmaan huomaavat ja ymmärtävät.

    Meillä on eräs maailman parhaita lennostoja, Euroopan paras tykistö ja parhaita asevelvollisten ja armeijan koulutussysteemeitä. Varsinkin ruotsalaiset ovat melkein ”lapsipuolen” asemassa meihin verrattuna. Alexanders Stubb on puolustusvoimien ylipäällikkö ja tekee hänestä automaattisesti merkittävän henkilön sekä Euroopassa että USA:n silmissä.

    Ruotsalaisten on liiankin helppoa vähätellä Suomea ja olla ylimielinen, vaikka ovat itse sössineet oman puolustuspolitiikkansa jo kymmeniä vuosia.

    Lopuksi haluan laulaa yhdessä muiden suomalaisten kanssa isänmaallisen laulun: ”Viel on Suomi voimissaan”, ja siunata puolustusvoimia sekä sen uutta ylipäällikköä.

Vastaa

Related Posts