Kansa haluaa uudistuksia ja on turhautunut hitauteen
Kilpailukykyremonteilla on vahva kansan tuki takana selviää EVA:n Arvo ja asennetutkimuksesta.
Kansa vaatii kilpailukyvyn kuntoon laittamista
Kansalaiset antavat vahvan tukensa maamme kilpailukyvyn kuntoon laittamiselle. 83 prosenttia suomalaisista pitää vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamista ratkaisevan tärkeänä maamme työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Joka toisen mukaan kaikkien suomalaisten pitäisi nyt tinkiä omista eduistaan maamme kilpailukyvyn turvaamiseksi. Vain 29 prosenttia ei näe tarvetta eduista tinkimiselle.
Kansa haluaa itselleen oikeuden sopia paikallisesti oman työnantajan kanssa
Myös työmarkkinoiden uudistukset saavat kansalta voimakasta tukea. Suomalaisista 64 prosenttia katsoo, että työehtojen joustamattomuus estää maamme taloustilanteen kohenemista. Paikallista sopimista halutaan laajentaa: Esimerkiksi palkankorotuksista 44 prosenttia suomalaisista sopisi paikallistasolla, 27 prosenttia liitoissa ja 20 prosenttia valtakunnan tasolla.
Selkänoja talouden uudistuksille ei ole heikentynyt vaan vahvistunut. Pikemmin näkyvissä on selvää turhautumista päätöksenteon riitaisuuteen ja hitauteen, toteaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto
Pakolaisten työllistäminen saa vankkaa tukea, mutta maahanmuutto halutaan hallintaan
Tutkimus selvitti suomalaisten suhtautumista myös maamme rajoilla ja niiden ulkopuolella myllertäviin kriiseihin. Pakolaisiin suomalaiset suhtautuvat pragmaattisesti. 60 prosenttia suomalaisista antaa tukensa pakolaisten työllistämiselle ja vain 38 prosenttia leikkaisi sosiaalietuja pakolaisilta.
Pakolaiskriisi on kuitenkin tiukentanut yleistä asennoitumista maahanmuuttoon: 74 prosenttia vaatii Suomelta ja koko EU:lta nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Muutoin EU:lta toivotaan lähinnä vakautta ja jatkuvuutta. Euron kriisin toivotaan loppuvan, mutta vain 23 prosenttia pitäisi Suomen eroa eurosta toivottavana asiana.
Maailman tilanne nähdään entistä uhkaavampana
Maailman tilanteen suomalaiset näkevät uhkaavana. Jopa 80 prosenttia suomalaisista arvioi, että Lähi-idän viimeaikaiset tapahtumat ovat lisänneet terrorismin uhkaa myös meillä. Vain 32 prosenttia katsoo, ettei maallamme ole todellisia sotilaallisia uhkakuvia ja enemmistö, 52 prosenttia, uskoo uhkakuviin.
Ulkopolitiikassa suomalaiset toivoisivatkin turvallisuuskysymysten painottuvan nykyistä enemmän. Nato-kannoissa ei kuitenkaan ole tapahtunut suuria muutoksia. Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt 27 prosenttia ja 46 prosenttia vastustaa sitä. Sen sijaan esimerkiksi pohjoismaista puolustusyhteistyötä toivottaisiin lisää.
TAUSTATIETOJA TUTKIMUKSESTA
Raportin tulokset perustuvat 2 040 henkilön antamiin vastauksiin. Prosenttilukuja koskee virhemarginaali, joka on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Jos kansa haluaa muutosta ja hallitus on siihen sitoutunut, niin
Jokin ei täsmää!
Jos kansa haluaa muutosta ja hallitus on siihen sitoutunut, niin miksi muutosta ei tehdä? Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta, joten jos hallitus esittäisi lakeja, niin ne hyväksyttäisiin.
Eikö tällöin ole selvää, että kaikki tarvittavat muutokset olisi jo päätetty ja niiden toimeenpano olisi meneillään.
Miten siis on mahdollista, että pääministeri käy PAMin kokouksessa anelemassa heitä mukaan yhteiskuntasopimukseen? Siis yhteiskuntasopimukseen, jonka toteutuminen on varmaa ja joka toteutuessaan se ei saa Suomen kilpailukykyä kuntoon. Toki kilpailukyky paranisi.
Eikö olisi parempi ja kansan tahdon mukaista, että hallitus esittäisi lakiehdotukset eduskunnalle ja se tekisi päätökset.
Esim.
– Yleisitovuus pois
– Työajan pidentäminen
– Laittomien lakkojen sakot nin suuriksi, että ne loppuvat kokonaan.
Ay-liike toki valittaisi ja suunnittelisi yhtä ja toista haittaa yhteiskunnalle, mutta se on pieni hinta lisääntyvästä kilpailukyvystä ja yritysten halusta investoida Suomeen.
Tärkein asia on yritystemme halu investoida Suomeen. Siihen tarvitaan alemmat työvoimakustannukset, byrokratian vähentäminen ja Ay-liikkeen laittomien lakkojen loppuminen.
Ilman yrityksiä meillä ei ole työpaikkoja eikä verotuloja hyvinvointipalveluihin.
Samaa olen minäkin ihmetellyt
Hallitus lähti vuosisitten torvet soiden uudistamaan asioita. Eilen Ann Selin ilmoitti, että he päättävät tänään prosessin aikataulun. Siis mitä? Yksi liittoko tätä prosessia johtaakin.