Suomen talous on toistaiseksi elpynyt ilman perinteistä viennin vetoa, mutta Danske Bankin ekonomistit arvioivat tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan, että ensi vuonna vienti ja teolliset investoinnit lähtevät kasvuun. Kuluttajat jäävät taka-alalle kasvun kannattelijoina, kun tulotason nousu jää matalaksi, ja inflaatio kiihtyy. Kotitalouksien tilanne näyttää edelleen kuitenkin vakaalta, kun työttömyys laskee ja korkotaso säilyy matalana.

Danske Bankin ekonomistit arvioivat tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan, että bruttokansantuote nousee tänä vuonna 1,6 prosenttia.

– Suomikin on vihdoin päässyt talouskasvuun kiinni. Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä Suomen talouskasvu oli jo lähellä euroalueen keskitasoa, kun viime vuodet olemme saaneet tottua peräpään sijoituksiin. Kirittävää toki riittää, sillä bkt on edelleen 5 prosenttia alle vuoden 2008 tason, toteaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Keskeisin syy ennusteen huomattavalle nostolle on Kuoppamäen mukaan se, että näkemys kansainvälisestä taloudesta on muuttunut positiivisemmaksi. Edellisen ennusteen laatimisen aikaan syyskuussa, USA:n talouden piristyminen näytti vielä epävarmalta, ja sittemmin USA:n seuraavaksi presidentiksi äänestetyn Donald Trumpin arvioitiin aiheuttavan lähinnä epävarmuutta. Edelleenkään Trumpin linjauksista ei ole täyttä selvyyttä, mutta nyt näyttää kuitenkin siltä, että Trump tarjoaa USA:n taloudelle piristysruiskeen lisäämällä investointeja ja laskemalla verotusta.

– Suomen kannalta merkittävää on myös se, että näkemyksemme euroalueen eli keskeisimpien läntisten vientimaidemme näkymistä on muuttunut positiivisemmaksi. Lisäksi työllisyyskehitys kotimaassa on ollut ennakoitua parempaa.

Valonpilkahduksia Suomen viennissä
Danske Bankin ekonomistien Suomen bruttokansantuotteen kasvuennuste vuosille 2017 ja 2018 on 1,3 prosenttia. Kasvun painopiste on siirtymässä yksityisestä kulutuksesta vienti- ja investointivetoiseksi.

Toistaiseksi investointien piristymistä on nähty pääosin rakentamisessa, kun taas kone- ja laiteinvestoinnit sekä tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit eivät ole vielä merkittävästi elpyneet. Ekonomistit uskovat, että positiivista kehitystä nähdään jatkossa myös muilla toimialoilla.

Vienti on edelleen yksi Suomen talouden suurimmista murheenkryyneistä, mutta joitain merkkejä piristymisestä on kuitenkin ilmassa.

– Telakkateollisuuden tilauskirjat ovat täynnä, ja Uudenkaupungin autotehdas valmistautuu uuden mallin tuotantoon. Äänekosken tehdas käynnistyy loppuvuonna 2017, jonka jälkeen sellun vienti noussee. Lisäksi Venäjän talous on piristymässä ja rupla on jälleen vahvistunut, joten pikku hiljaa Suomen vienti Venäjälle voi elpyä, Dansken Bankin ekonomisti Henna Mikkonen luettelee positiivisia signaaleja.

Suomen talouden nousu jää kuitenkin vaimeammaksi kuin mitä olemme aiemmin tottuneet laskusuhdanteen jälkeen näkemään. Kasvu ei riitä korjaamaan rakenteellisia haasteita, vaan uudistuksia rakenteisiin kaivataan edelleen.

– Kilpailukykysopimus alkaa pikku hiljaa purra, ja kun palkkataso kilpailijamaissa nousee parhaillaan, paranee Suomen suhteellinen asema myös sitä kautta. Globaali kasvu on kuitenkin jatkunut jo pitkään, ja seuraava laskusuhdanne voidaan hyvinkin nähdä ennen vuosikymmenen vaihdetta. Suomen talous ei ole sitä nykykunnossa vielä valmis vastaanottamaan, Mikkonen huomauttaa.

Kotitalouksissa vakaata
Yksityinen kulutus on ollut odotuksia vahvempaa kuluvana vuonna. Sitä ovat tukeneet matala korkotaso, maltillinen hintojen nousu ja parantunut työllisyystilanne. Kohentuva työllisyys ja matala korkotaso tukevat kotitalouksien tilannetta edelleen ja rohkaisevat suurempiinkin hankintoihin. Danske Bankin ennusteen mukaan Euroopan keskuspankki pitää rahapolitiikkansa ennallaan koko vuoden 2017 ja nostaa korkoja aikaisintaan vuoden 2018 loppupuolella. Asuntovelallinen voi siis nukkua yönsä rauhassa.

Jatkossa kuluttajien taloustilanne pysyy vakaana, mutta yhtä vahvaa kulutuksen kasvua ei enää todennäköisesti nähdä, sillä kilpailukykysopimukseen liittyen palkankorotukset jäävät pieniksi. Vaatimattomasti nousevien tulojen ostovoimaa nakertaa lisäksi kiihtyvä inflaatio. Ostovoiman kasvu jää siten vaisuksi, mutta pysynee plusmerkkisenä.

Trump ja Euroopan vaalit vaikeuttavat ennustamista
Vetovastuu talouskasvusta on laajemminkin länsimaissa siirtymässä kuluttajilta yritysten investointien ja julkisen sektorin suuntaan, kun inflaation nousu rasittaa ostovoimaa. Danske Bankin ekonomistit arvioivat maailmantalouden kasvun nousevan vuonna 2017 lähelle pitkän ajan keskiarvoa.

– Vaalit Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa värittävät vuotta 2017, mikä yhdessä Yhdysvaltojen uuden presidentin kanssa tekee talouspolitiikan ennustamisesta tavallista vaikeampaa. Lyhyellä tähtäimellä odotamme hallitusten tähtäävän kotimaista kysyntää voimistavaan politiikkaan, mutta pitkällä tähtäimellä protektionistiset toimet varjostavat maailmankaupan kasvua, kertoo Pasi Kuoppamäki.

Kehittyvillä markkinoilla hieman korkeammat raaka-aineiden hinnat vakauttavat tilannetta, ja on jo melko hyvät mahdollisuudet, että talouskasvu kiihtyy vuonna 2017. Venäjän ja Brasilian taloudet voivat nousta taantumasta, mikä nostaa hieman koko maailmantalouden kasvua. Kiinan kasvu jatkuu 2017, mutta yritysten velkataakan kasvu huolettaa jatkon kannalta.