Naisjohtajien osuus Suomessa kasvoi EVA:n mukaan neljällä prosenttiyksiköllä vuonna 2023 ja nyt neljä kymmenestä (40,0 %) suomalaisista johtavissa tehtävissä työskentelevistä henkilöistä on naisia.

Suomi on nyt vertailumaiden seitsemäs. Kärjessä on ovat Ruotsi, Latvia ja Yhdysvallat , joissa naisjohtajia oli viime vuonna yli 42%.

Toimitusjohtajaksi yltää harva

Tarkastaltaessa pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien sukupuolijakaumaa, piirtyy tasa-arvosta hieman vähemmän ruusuinen kuva. Suomen 50 suurimman pörssiyhtiön joukossa toimitusjohtajana työskentelee vain yksi nainen:  Orion-lääkeyhtiötä johtava Liisa Hurme.

Ylipäätään pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista Suomessa löytyy vain kaksi muuta naista, Fiskarsin Nathalie Ahlström ja Marimekon Tiina Alahuhta-Kasko.   Fiskars on Ernroth suvun ja Marimekko on Ihamuotila suvun omistaja-ohjauksessa. Nämä suvut ovat olleet vastuussa toimistusjohtajan valinnasta ja heitä on kiittäminen tasapuolisesta harkinnasta. (piksu toimituksen huomio)

”Lasikattomittari osoittaa, että naisten osuus johtajista on kasvanut. Silti yritysten ylin valta, toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan paikat, päätyvät lähes aina miehille. Tämä ei helposti muutu. Yksi syy tähän ovat Suomen voimakkaasti sukupuolittuneet koulutus- ja työmarkkinat”, sanoo EVAn johtaja Emilia Kullas.

EU direktiivi edellyttää sukupuolikiintiöitä

EU:n niin sanottu kiintiödirektiivi edellyttää, että suurimpien pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä 40 prosenttia on aliedustetulla sukupuolella vuoden 2026 kesäkuuhun mennessä.

”Pörssiyhtiöiden hallitusten nimitysvaliokunnilla tulee kiire täyttää direktiivin vaatimukset aikatauluun mennessä. Nykyisellä naisten osuuden kasvuvauhdilla EU:n edellyttämä tavoite ei täyty”, Kullas sanoo.

Mikä on EVA:n lasikattomittari?

Lasikattomittari tarkastelee naisten osuutta johtavissa tehtävissä, naisten ja miesten eroa työvoimaan osallistumisessa ja korkea-asteen koulutuksessa, lastenhoitokuluja ja äitien palkallisia vapaita.

Mittariin on kerätty uusimmat luvut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja OECD:n tietokannoista. EVAn käyttämä mittari mukailee The Economist-lehden The Glass Ceiling -indeksiä. Kuviot ja keskiarvot eivät sisällä kaikkia OECD-maita.