Tuskailin pari viikkoa sitten jenkkiosakkeiden ostamisen esteeksi dollaria, joka oli vahvistunut reippaasti maaliskuun lopusta asti. Valuuttojen – ja varsinkaan euron ja dollarin – keskipitkät trendit eivät kestä tavallisesti kuin kolmesta korkeintaan kahdeksaan viikkoon. Viimeksi mainittu kesto on jo harvinaisuus, mediaani on jossain neljän viikon nurkilla kokemukseni mukaan.

Koska takana on jo kolme viikkoa dollarin nousua, käänteen ei pitäisi olla enää kaukana – semmingin kun pitkät indikaattorit viittaavat euron olevan pitkässä nousevassa trendissä. Silloin pudotukset eivät ilman ihmettä veny mediaanin yli, mieluummin alle.

http://www.marketwatch.com/investing/currency/eurusd/charts?symb=EURUSD&countrycode=US&time=8&startdate=1%2F4%2F1999&enddate=4%2F15%2F2017&freq=1&compidx=none&compind=none&comptemptext=Enter+Symbol%28s%29&comp=none&uf=7168&ma=1&maval=50&lf=16&lf2=4&lf3=256&type=2&size=2&style=1013

Ratkaisin oman ongelmani siten, että ostin dollaripohjaista SDY-etf:ää, mutta en vaihtanut vielä euroja dollareiksi, vaan jätin salkkuni valuuttatilin kauppahinnan verran dollareissa miinukselle. Nordnetissa se on ainakin mahdollista. Minulla on siis dollaripohjainen osakepositio, mutta samaan aikaan kauppahinnan suuruinen valuuttavelka, jonka vakuutena on tuo osakepositio.

Nyt sitten vain odotan, että näkemykseni osuu eli euro alkaa vahvistua dollaria vastaan. Jos näin käy, saan kuitattua dollarivelkani aikanaan halvemmalla kuin jos olisin vaihtanut valuuttaa heti ostohetkellä, kuten useimmat kai tekevät.

Riski tässä on kahtalainen. Jos markkinaennusteeni ei osu, joudunkin maksamaan dollareista enemmän. Mutta tämä pätee aina kaikkeen valuuttakauppaan, eikä siten ole ylimääräinen riski.

Toinen ja varmasti toteutuva riski on valuuttaluotosta kertyvä korko, joka on vuositasolla vähän alle viisi prosenttia Nordnetissa. Periaatteessa se on aika kova, enkä kustannusta vähättele, mutta laina-aika ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti kuin kuukauden luokkaa, jolloin kustannus jää alle puolen prosentin. Sen päälle ei tule muita kuluja kuin valuutanvaihdon komissio 0,15 prosenttia, joten kokonaiskustannukseksi tulee n. 0,5 prosenttia kuukauden lainalla.

Se ei ole sinänsä lainkaan vähän, mieluusti päinvastoin, koska valuuttojen liikkeet ovat vain muutamia prosentteja, joten onnistuneestakin valuuttaoperaatiosta humahtaa kuluihin suhteettoman paljon – kyllä, tämä on jyrkkä moite kustannuksille!

Toisaalta jos olet suhteellisen varma jonkun valuutan lähiajan suunnasta, on tietysti jokseenkin järjetöntä ostaa arvopaperi, jonka kurssihyöty sulaa valuutan halventumiseen. Kuvaamallani tavalla saat tuplahyödyn: kurssi nousee ja vaihdat aikanaan valuutan edullisempaan hintaan.

Vaihtoehtona on pitää pysyvää valuuttakassaa tai pysyä europohjaisissa papereissa. Pysyvällä valuuttakassalla on etunsa ennen kaikkea kustannusten kurissa pitämisen muodossa, mutta jos spekulointi kiinnostaa, niin sitä se hankaloittaa ratkaisevasti.

Europohjaisissa papereissa on samoin kustannusetu ja riippumattomuus valuuttojen liikkeistä, mutta usein tekee mieli merta edemmäs kalaan syystä ja toisesta. Ja europohjaistenkin paperien kurssien liikkeet on usein sidottu valuuttoihin, jos kyse on ulkomaalaisista arvopapereista koostuvasta etf:stä. Vaikka kauppaa käydään euroilla, rahaston sisällä valuuttojen liikkeet vaikuttavat osakkeiden nimellishintaan.

Valuuttojen vaikutuksen voi väistää vain pysymällä puhtaasti euroalueen papereissa. Se rajoittaa aika lailla mahdollisuuksia.