Osaavatko toimittajat laskea varpaansa?
”EU:n alueelle saapuu päivittäin 20 MILJOONAA rekkalastillista venäläistä koivuvaneria.” Kaiken kaikkiaan sitä on kuitenkin tullut pakotteiden aikana vain puoli miljoonaa mottia. Näin Taloussanomat Wilma Parkkarin mukaan 8.2. 2025. Kirjoittaja lienee nuori nainen, mutta kaikki moitteet on syytä kohdistaa hänen ”esihenkilöihinsä”, joitten pitäisi tekstit tarkistaa ja niihin reagoida nopeammin, väärä tieto roikkui netissä koko eilispäivän. Tuo virhe puolestaan on painetussa lehdessä nyt, aina ja ijänkaikkisesti.
Pari yleisempää kommenttia. Heikosti koulutetut toimittajat etsivät muitten virheitä suurella innolla, mutta omistaan vaikenevat. Itsekritiikkiä ei ole ja tuossa on saman firman Saska Saarikosken ”tyylinäyte”.
Ja pari sanaa koulutuksesta, minulla on vanhemman lehtorin pätevyys (historia, yhteiskunta- ja taloustiede). Lyhyt matematiikka on aivan liian teoreettista, mutta ihan kaikki jää heikolle pohjalle.
”Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja (varatuomari) Annika Lapintie kirjoitti Turun Sanomissa, että jos jokainen Itämeren yhdeksästä rantavaltiosta vähentäisi päästöjään neljä prosenttia, niin päästöt vähenisivät yhteensä 36 prosenttia ja saastumisongelma poistuisi.
Miksei jokainen Itämeren rantavaltio vähennä päästöjään 20 prosenttia, niin Itämeren saasteet vähenisivät 180 prosenttia! Kun Annika Lapintie oli aikoinaan Työväen Säästöpankin Turun konttorin johtaja, alkaa epäilyttää, oliko luhistuneessa pankissa muitakin Lapintien laskutaidolla varustettuja.”, kirjoitti Aarne Laitinen. Lapintien puoliso on muuten HS:n ex-toimittaja Pyry Lapintie.
Terve talonpoikaisjärki eli common sense olisi tarpeen myös koulujen suunnittelussa. Suunnittelijoilla on pitkän matikan opintoja … vähän liikaakin.
Lopuksi sijoitusvihje: itse lasken firmojen miljardit päässäni. Menetelmä on täysin epätieteellinen, mutta nollia tulee siten varmemmin oikea määrä, kun suuruusluokat pitää mielessään!
Sanot:
”Heikosti koulutetut toimittajat etsivät muitten virheitä suurella innolla, mutta omistaan vaikenevat. Itsekritiikkiä ei ole”
Minulla on lähiympäristössäni muutama ryhmä jossa yhdessä etsitään uusia tosiasioita ja näkökulmia ja kaikki vaihtavat dynaamisesti kantaansa sitä mukaa kun uutta tietoa ilmenee.
Nämä yhteisöt ovat syntyneet tiedon ja tosiasioiden ympärille ja ne koostuvat ihmisistä, jotka yrittävät yhdessä ymmärtää. Toimivia yhteisöjä on esimerkiksi sijoittamisen, tieteen ja liiketoiminnan ymmärtämisen saralla.
On olemassa myös hyviä toimittajia, jotka yrittävät etsiä tietoa ja totuutta ja kertovat sitten kertomisen ilosta muillekin havainnoistaan. Niin kuin olet, Juha, minullekin joskus sanonut: Kertomisen ilosta kirjoitettuja artikkeleita on aina kiva lukea.
Viittasin opettajakoulutukseeni siksi, että kuulen yhä edelleen – viimeksi juuri eilen – aiheesta kaikenlaisia esimerkkejä. Koulussa puhutaan derivoinnista ja integroinnista, mutta jo hyvin yksinkertaisessa aritmetiikassa on kauheita aukkoja.
Lapintie ihan itse kirjoitti vastineen TS:ään 20.10. 2007:
”Mikäli kaikki Itämeren yhdeksän ympärysvaltiota onnistuisivat vähentämään omaa kuormitustaan Kauniston mainitsemat neljä prosenttia, olisi koko potti jo 36 prosenttia. Ympäristönsuojelussa pieniä tekoja tekemällä voidaan yhdessä tehdä ihmeitä.”
Tätä tuotosta ei millään ilveellä voi pitää haksahduksena, sillä juuri tämän ”argumentin” A.L. itse halusi esittää, se ei siis ole puhuessa tehty sanoissa sekoaminen. Jos asiaa vieläkin on vaikea uskoa, niin kuka prosenttilaskua hallitseva ottaisi pikavipin?
Ja ihan pelkkä aritmetiikka riittäisi pysäyttämään tekstin ennen kun kirjoittaa ja julkaisee jutun 20 miljoonasta rekkakuormasta venäläistä vaneria EU:hun joka ainoa jumalan päivä.
Koulun ongelma on se, että moniin asioihin sekavasti viitataan, mutta missään ei taata minkään asian oppimista ja sisäistämistä kunnolla. Ja toki Annika Lapintie on loistava esimerkki siitä, että juridiikassa ja politiikassa pärjätään vänkäämisellä eikä tosiasioihin syventymällä.
https://www.ts.fi/lukijoilta/1074235170
Taas hyvä ja niin totta.
Koulurakentamisesta ja tuhlaamisesta täällä jossakin:
https://yle.fi/a/74-20142303
Eipä kj maininnut viimeisintä tilastoa eli 2024, jolloin kunnassa syntyi yksi lapsi, ja hänenkin vanhempansa kertoivat lehdessä muuttopuuhista pois.
Ja kylä täynnä kunnan omistamia tyhjiä tiloja:
https://kotiseutu-uutiset.com/uutiset/2025/01/15/uusi-koulu-suunnitteilla-vaikka-vapaitakin-tiloja-loytyisi/
Laskutehtävä: kuka lopulta tuonkin kuntapoliitikkojen ajaman, tarpeettoman, revohkan maksaa?
Ihmettelen, että veli Hj:hän on ihan asialinjalla 🙂
”Ja kylä täynnä kunnan omistamia tyhjiä tiloja.”
Niin on tämäkin ”kylä”.