Marimekko maistuu pitkästä aikaa
Ostopaikkojen vaaniminen vaatii nyt aika lailla hermoja, kun Trump-paniikki keväällä ja sitten sen asteittainen peruminen sai markkinat aika sekaisin. Ostoeuforia on kestänyt ihmeen sitkaasti monissa osakkeissa tehden niistä houkuttamattomia.
Itse olen kytännyt jo ties kuinka kauan Marimekon tulevan omalle ostosektorille teknisesti ja hinnan puolesta – ja tällä viikolla portti aukeasi omilla kriteereillä. Ehti suomalaisen muodin ja designin ikoni lähteä kurssipiikistä alas jo toista vuotta sitten 16 eurosta korkaten jo 12 euroa eli -25%.
Ainakin tältä osin kyttäys on kannattanut. Kuluttajien varovaisuus nakertaa hiukan Marimekon kysyntää eikä todellakaan ainoana.
Myynti on yhä kasvanut, mutta hitaasti. Kulujen kasvun painama katekaan ei ole nyt priimakunnossa, kuitenkin aika lievästi kuokkaansa saaneena.
Marimekko toimii harkinnanvaraisen kulutuksen sektorilla ja suhdanteet jonkin verran keikuttavat. Q2 oli hiukan vaisu jääden vertailukaudesta tulokseltaan.
Hyvä sen puoleen, että osakkeen vuosi sitten kirpakka hinnoittelu on asettunut säälliseksi. Ja sehän tarkoittaa lähtökohtaisesti tuotto-odotuksen kohentumista, olettaen heikkouden tilapäiseksi.
Suhdanne hiukan painaa
Miksei niin. Marimekolla on vakiinut asema ja asiakaskunta, joka uusiutuukin kiitettävästi. Kansainvälinen myynti on parantunut viime vuosina, joskaan ei kuopitta.
Aasiaan panostetaan, etenkin Japaniin. Sillä suunnalla ei veto ole nyt parasta, osin Kiinan talousvaikeuksien takia, mutta eivät sellaiset ikuisesti kestä.
Eurooppa vetää ihmeenkin hyvin juuri nyt. USA:kin seurannee kenties joskus, Trump tulleineen toki iso kivi sandaaleissa.
Läpimurronhan Marimekko teki kautta maailman jo 1960-luvun alussa, kun Yhdysvaltojen ensimmäinen nainen ja mediasupertähti Jackie Kennedy pasteerasi sen mekossa. Huomio hakee yhä vertaistaan suomalaisen bisneksen historiassa.
Kummemmista vaikeuksista ei ole tietoa. Katteen heitot eivät sinänsä hätkäytä, kun olosuhteet ovat vaikeat.
Eurooppa vetää nyt parhaiten
Marimekko kannattaa kokonaisuutena todella hyvin ja velkaa on olemattoman vähän. Pääoman tuotto häikäisee.
Yhtiö voikin jakaa tulokseensa nähden ruhtinaallista osinkoa. Riski on liiketoiminnan mahdollinen pysyvä heikentyminen, mistä ei ole merkkejä.
Euroalueen vaisu inflaatio mahdollistaa halvan rahan näkyvän tulevaisuuteen. Sen pitäisi virkistää kuluttajia, kun pakolliset isot menot kuten lainojen korot höyläävät vähemmän ostovoimaa.
Marimekon myynnistä kolme neljännestä tulee euroalueelta ja kasvukin on täällä juuri nyt kirkkaasti parasta – ehkä yllättäenkin. Ei Eurooppa ihan solmussa ole.
Marimekon päämarkkinassa Suomessakin on elpymisen oireita. Jokohan valo lopulta vähän pilkottaisi EKP:nkin tuella.
Viikkokuvaaja optimissa
Euroopan talouden vaikeat ajat ovat Mekkoonkin heijastuneet, mutta taas voinee odottaa parempaa. Ellei nyt geopolitiikka saa mannertamme ihan sekaisin.

Erityisen halvaksi osaketta ei edelleenkään voi kehua tulospohjalta, kun P/E pyörii aika tarkkaan 20:ssä tässä kohtaa vaatimattomasta kasvusta huolimatta. Mutta päälle 5% osinko ja myönteinen pitkä perspektiivi tasaavat puntteja.
Teknisesti Mekko upposi ostovyöhykkeelle lopulta, kuten kuukausia jo indikaattorit vihjasivat. 12 euroon muodostunut suojataso vaikuttaa vahvalta eli tuskin antaa periksi ilman yleistä myyntipaniikkia.
Viikkokuvaajassa Stochastic on pohjassa ja Relative Strength 40 pisteessä. Siinä taitteet tapaavat tulla vastaan – paitsi oikein vaikeissa raoissa kuten 2020 koronapaniikissa ja 2022 inflaatiomyrskyssä.
Ei nyt niin pahalta näytä reaalitaloudessa. Kauppasodan suorat vaikutukset ovat vähäiset, USA:n myynti tuo liikevaihdosta alle kolme prosenttia.
Hinta on ok vaikkei isossa alennuksessa. Yhtiön laatuun nähden kuitenkin houkutteleva ja matalariskinen nykyisin osinkokonekin.
Pörssihaukassa poikani Leevin tuore laajempi esittely Marimekosta.