Jeff Bezos sai monien kulmakarvat nousemaan väittämälllä, että AI-kupla, toisin kuin edeltävät finanssikuplat, on ”hyvä” kupla. Tällainen hyvä kupla, kuten osittain 2000-luvun Internet-kuplakin, tuottaa hyödyllistä infrastruktuuria jota varmasti myöhemmin käytetään hyväksi. Monet kuplayritykset tulevat toki kaatumaan, mutta toiset nappaavat tässä vaiheessa halvalla itselleen infraa omaan käyttöön.

”Hyvä kupla”-teorialle on jonkin verran teoreettista tukea jos tarkastellaan asiaa yhteiskunnan näkökulmasta. Kupla saa entrepenöörit ryntäämään apajalle, jolloin syntyy piinkova kilpailu. Tästä suurimman hyödyn saa asiakkaat, parempina tuotteina ja halvempina hintoina, ei suinkaan sijoittajat ja entrepenöörit. Tälle on huvittava nimikin:”Alkemistin harhaluulo”. Jos alkemisti keksii tavan muuttaa lyijy kullaksi, leviää tieto nopeasti muile alkemisteille, ja kullan arvo romahtaa.

Eikä kaikki kuplan avulla synnytetty infra välttämättä ole järkevää. Brittien rautatieverkko syntyi paljolti 1830- ja 1840-lukujen kuplan avulla. Luovan tuhon ja monien vararikkojen lisäksi saarivaltio sai hyvin epäloogisesti rakennetun rautatieverkon jonka ongelmista ”nautitaan” vielä tänäpäivänäkin.

Mutta takaisin AI-kuplaan. Investoinnit datakeskuksiin ovat saavuttamassa käsittämättömät mittasuhteet. FT:n artikkelin mukaan pelkästään Meta, Alphabet, Amazon, Microsoft ja Oracle investoivat tänä vuonna 390 Miljardia taalaa, ja suunnittelevat vuodelle 2026 540 MUSD:n investointeja. Summia lisäksi hilataan jatkuvasti ylöspäin. Sijoittajat alkavat selkeästi jo hermostua – mistä rahavirta taiotaan? Yrityksiä käsitellään tässä suhteessa jo selvästi eri tavoin. Kun Meta kertoo investointien kasvattamisesta kurssi putoaa, Amazonin kohdalla kurssi pysyy vakaana.

Käytettävissä olevan rahan sijasta, pullonkaulaksi on muodostumassa saatavissa oleva sähköteho. Ehkä voittaja ei vie se jolla on kehittyneimmät chipit ja algoritmit, vaan se, jolla on eniten sähköä saatavana. Kiina on tässä suhteessa pesemässä jenkit selkeästi. Kiinassa otettiin 2024 käyttöön 429 GW edestä uuttaa sähkövoimaloita, kuusi kertaa enemmän kuin USA:ssa. Trumpin hallinnon vastenmielisyys aurinko- ja tuuli-voimaa vastaan ei tässä auta yhtään.

Mitä neuvoksi sijoittajalle? Minusta kannattaa pysyä erossa yrityksistä jotka ovat tappiollisia tai joilla käydään kauppaa mielikuvituskertoimilla. Useilla datakeskuksiinkin investoivilla yrityksillä on tällä haavaa vahva kassavirta ja vai hieman korkeahkot kertoimet – esimerkkinä Microsoft. Ja tietenkin pitää diversifioida salkuu kunnolla. ”Mailmanindeksi” ei riitä, siinä on aivan liikaa USA ja AI-painoa.

Kommentoijien kehoituksesta lisäsin S&P500 ja muutaman maan (ETF:n edustamana) kasvukertoimet oman salkun visualisointiin (5 v kasvu/ EP%):

Tästä näkee että historiallinen kasvu huomioiden S&P500 ei ole muihin pörsseihin verratttuna yliarvostettu. Kyse on lähinnä siitä voiko uskoa muita maita kovemman kasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Salkun kehityksestä lisää tietoja salkkusivulla.