Tartuntavaara!!
Nyt ei ole kyseessä sikainfluenssa, vaikka otsikosta voisi niin päätellä.
90-luvun aikana moni valtio, mukaan lukien Suomi, joutuivat devalvoimaan valuuttavansa talousongelmien vuoksi. Muita valuuttadevalvaatioita tekivät mm. Meksiko (v. 1994), Thaimaa (v. 1997), Indonesia (v. 1997), ja Venäjä (v. 1998).
Näihin devalvaatioihin liittyy ainakin kaksi olennaista asiaa.
(1) Yhteistä näille kaikille devalvoinneille oli mahdollisen devalvaation kieltäminen ennen sen tapahtumista.
(2) Devalvoinnit ovat olleet läheisessä yhteydessä kriisseihin, joko niiden aiheuttajana, tehostajana tai vaikutuksena.(kts. Meksiko 1994, Aasia 1997, Venäjä 1998)
Nyt kun on ollut vähän aikaa hilljaisempaa devalvaatioiden puolella onkin kiintoisaa miettiä, että tuleeko niitä?
Viimeisen viikon aikana piksussa tehdyssä mielipidekyselyssä 85 % uskoi Latvian valuutan devalvaatioon vuoden 2009 aikana kun taas 15 % ei usko siihen. Aika näyttää kumpi puoli on oikeassa, mutta odotukset ovat paljolti devalvaation puolella.
***
Tällä hetkellä sijoittajia taas varmasti kiinnostaa mahdollisen devalvaation vaikutus rahoitusmarkkinoille. Tämän blogimerkinnän otsikkona oli "Tartuntavaa," koska devalvaatio ei tarkoita vain devalvaatiota, mutta se lesiintyy niin usein kriisien yhteydessä. Latvian tapauksessa ei ole vaikea uskoa, että Latvian naapurit Viro ja Liettua joutuvat myös mahdollisesti devalvoimaan ja itseasiassa tilannetta voi pitää pokkeuksellisen herkkänä. Pohjoismaalaiset pankit vaakuuttelevat valmistautuneensa Latvian valuutan devalvaatioon, mutta itse kuitenkin haluaisin tietää kuinka suuren kriisin pankit ovat tarvittaessa varautuneet. Mahdollinen baltian maiden ketjudevalvaatio tulisi todennäköisesti lisäämään myös Suomenkin talousahdinkoa (esim. rahoitussektorin tai Suomen viennin kilpailukyvyn heikkenemisen kautta).
Varautuminen vain Latvian devalvaation saattaakin olla väärä vastaus. Jos otamme huomioon markkinoiden optimistisen tunnelman ja mahdollisen Latvian valuutan devalvaation vaikutus rahoitusmarkkinoiden ja talouden tilaan laajemmalti, riskejä on tällöin aliarvioitu. Oikeampi vastaus pankkien riskienhallinalle voisi olla varautuminen kriisiin eikä vain devalvaatioon. Hienommin sanottuna uskon, että huonomman skenaarion (Latvian valuutan devalvaatio) on tulema on arvioitu liian positiiviseksi.
On myös toki myös mahdollista, että sijoittajat (esim. minä itse) yliarvioivat devalvaation todennäköisyyden. Puhutaanhan tässäkin vain riskeistä ja mahdollisuuksista…
Nyt ei ole kyseessä sikainfluenssa, vaikka otsikosta voisi niin päätellä.
90-luvun aikana moni valtio, mukaan lukien Suomi, joutuivat devalvoimaan valuuttavansa talousongelmien vuoksi. Muita valuuttadevalvaatioita tekivät mm. Meksiko (v. 1994), Thaimaa (v. 1997), Indonesia (v. 1997), ja Venäjä (v. 1998).
Näihin devalvaatioihin liittyy ainakin kaksi olennaista asiaa.
(1) Yhteistä näille kaikille devalvoinneille oli mahdollisen devalvaation kieltäminen ennen sen tapahtumista.
(2) Devalvoinnit ovat olleet läheisessä yhteydessä kriisseihin, joko niiden aiheuttajana, tehostajana tai vaikutuksena.(kts. Meksiko 1994, Aasia 1997, Venäjä 1998)
Nyt kun on ollut vähän aikaa hilljaisempaa devalvaatioiden puolella onkin kiintoisaa miettiä, että tuleeko niitä?
Viimeisen viikon aikana piksussa tehdyssä mielipidekyselyssä 85 % uskoi Latvian valuutan devalvaatioon vuoden 2009 aikana kun taas 15 % ei usko siihen. Aika näyttää kumpi puoli on oikeassa, mutta odotukset ovat paljolti devalvaation puolella.
***
Tällä hetkellä sijoittajia taas varmasti kiinnostaa mahdollisen devalvaation vaikutus rahoitusmarkkinoille. Tämän blogimerkinnän otsikkona oli "Tartuntavaa," koska devalvaatio ei tarkoita vain devalvaatiota, mutta se lesiintyy niin usein kriisien yhteydessä. Latvian tapauksessa ei ole vaikea uskoa, että Latvian naapurit Viro ja Liettua joutuvat myös mahdollisesti devalvoimaan ja itseasiassa tilannetta voi pitää pokkeuksellisen herkkänä. Pohjoismaalaiset pankit vaakuuttelevat valmistautuneensa Latvian valuutan devalvaatioon, mutta itse kuitenkin haluaisin tietää kuinka suuren kriisin pankit ovat tarvittaessa varautuneet. Mahdollinen baltian maiden ketjudevalvaatio tulisi todennäköisesti lisäämään myös Suomenkin talousahdinkoa (esim. rahoitussektorin tai Suomen viennin kilpailukyvyn heikkenemisen kautta).
Varautuminen vain Latvian devalvaation saattaakin olla väärä vastaus. Jos otamme huomioon markkinoiden optimistisen tunnelman ja mahdollisen Latvian valuutan devalvaation vaikutus rahoitusmarkkinoiden ja talouden tilaan laajemmalti, riskejä on tällöin aliarvioitu. Oikeampi vastaus pankkien riskienhallinalle voisi olla varautuminen kriisiin eikä vain devalvaatioon. Hienommin sanottuna uskon, että huonomman skenaarion (Latvian valuutan devalvaatio) on tulema on arvioitu liian positiiviseksi.
On myös toki myös mahdollista, että sijoittajat (esim. minä itse) yliarvioivat devalvaation todennäköisyyden. Puhutaanhan tässäkin vain riskeistä ja mahdollisuuksista…
Devalvaation jälkihoito
Suomella on sellainen kokemus D-vitamiinista, että tänne voisi perustaa vaikka devalvaatioitten konsultointiyrityksen. Devalvaatio onnistui Suomessa silloin, kun siihen liittyi jälkihoito eli hinta-ja palkkasulku. Jos tätä ei saatu aikaan, eri intressitahot ulosmittasivat devalvaatiohyödyn hetkessä. Hinta-ja palkkasulut tehtiin tietenkin suljetussa taloudessa.
T. Juha