Suomalaiset kotitaloudet sinnittelevät sijoittajina julkisen sektorin gorillojen puristuksessa

Yhteiskunta

Kotitalouksien hallussa oli maaliskuussa 48,9 Mrd€ julkisesti noteerattuja osakkeita, joka on 20% julkisen sektorin ja kotitalouksien yhteenlasketusta 236 Mrd€ osakevarallisuudesta.

Kotitaloudet rakentavat suomalaista yhteiskuntaa ja niiden sijoitukset suuntautuvat 90% kotimaisiin yrityksiin. Julkinen sektori suuntaa enemmän ulkomaille ja kokonaisuudessaan julkisen sektorin ja kotitalouksien omistuksista 35 % oli ulkomaisia osakkeita.

Pienestä suhteellisesta koostaan huolimatta kotitaloudet ovat suomalaisten osakkeiden suurin kotimainen omistajasektori. Kotitalouksilla on suorien osakeomistusten lisäksi epäsuoria osakesijoituksia sijoitusrahastojen  ja vakuutusyhtiöiden kanssa tehtyjen sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta.  Kotitalouksien omistamat suomalaisten osakerahastojen sijoitusrahasto-osuudet olivat noin 11,5 Mrd€.

Osakerahastot ohittivat korkorahastot Suomen suurimpana rahastotyyppinä

Osakerahastot ovat sekä kotitalouksien että julkisen sektorin käyttämä suosittu sijoitusmuoto. Osakemarkkinoiden arvonkehitys on siivittänyt suomalaisten sijoitusrahastojen arvon  ennätyksellisen suureksi. Rahasto-osuusvelka (= rahasto-osuusksien yhtenlaskettu arvo) oli 143,6 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa. Erityisen paljon ovat kasvaneet suomalaiset osakerahastot, jotka ohittivat korkorahastot Suomen suurimpana sijoitusrahastotyyppinä maaliskuussa 2021.

Suomalaisten osakerahastojen rahasto-osuusvelka oli 60,7 mrd. euroa maaliskuun 2021 lopussa. Kasvua oli 6,2 mrd. euroa vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Sijoituskohteiden arvonnousut kasvattivat rahasto-osuusvelkaa 5,1 mrd. euroa, ja lisäksi osakerahastoihin tehtiin nettomääräisesti 1,1 mrd. euron edestä merkintöjä.

Erityisesti suomalaisten osakesijoitusrahastojen sijoitukset ulkomaisiin osakkeisiin kasvattivat arvoaan (3,7 mrd. euroa) vuoden 2021 alun aikana. Maaliskuun 2021 lopussa suomalaisilla osakerahastoilla oli 43,6 mrd. euron edestä ulkomaisia osakeomistuksia ja 7,8 mrd. euron edestä kotimaisia osakeomistuksia. Rahastot sijoittivat 1,5 mrd. euron edestä lisää ulkomaisiin osakkeisiin mutta vähensivät 0,1 mrd. euron edestä omistuksiaan kotimaisiin osakkeisiin vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Piksu toimitus pahoittelee artikkelin tiedoissa olevia epäjohdonmukaisuuksia. Piksu on käyttänyt lähteenään Suomen Pankkia, jolla on selvä tendenssi tuoda asioita esille valossa, joka hieman peittelee suomalaisen julkisen kollektiivisen omistuksen merkitystä ja taas Piksulla on tendenssi korostaa sitä, että Suomi on omistusrakenteeltaan (liian) sosialistinen.

Lisää tietoa:   Suomen Pankki

One thought on “Suomalaiset kotitaloudet sinnittelevät sijoittajina julkisen sektorin gorillojen puristuksessa

  1. Hyvä, että korkorahastojen suhteellinen osuus on vähentynyt. Niissä on keskuspankkien vuoksi selkeästi suurimmat todellisten arvojen ja hintojen väliset erot. Tekno-osakkeista löytyy kyllä hintakuplia, mutta muuten osakkeiden hinnat eivät ole yhtä mahdottomia kuin keskuspankkivetoisten velkakirjojen. Toisaalta mikäli pysyvämpi inflaatio iskee ja velkakirjojen kupla puhkeaa niin koko rahoitusmarkkinan Game Over ei ole kaukana. Edellinen läheltä piti tilanne oli 2020 maaliskuussa. Silloin selvittiin vielä säikähdyksellä, mutta uusinnan iskiessä loppuvat keskuspankkien keinot. Toivotaan ettei niin käy.

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan