Aasiaan sijoittaminen kun länsimaailma hidastuu

 

Aasian sijoittamista harkitsevalla on pieni lähihistorian oppitunti paikallaan. Ennen 1800-lukua Aasia oli Kiinan ja Intian johdolla ylivoimaisesti maailman suurin talousalue. Tilanne kääntyi huonompaan suuntaan 1800-luvun alussa, kun eurooppalaiset brittien johdolla alkoivat perustaa siirtomaita alueelle, ja näin kolonialismin myötä Aasian vauraus siirtyi vähitellen emämaihin Eurooppaan. Tätä ajanjaksoa kesti suurin piirtein 100 vuotta, minkä jälkeen Aasiaa haittasivat puolestaan mielipuoliset hallitsijat ja/tai järjestelmät, kuten esimerkiksi kommunismi. Tänä noin 200 vuoden ajanjaksona Aasian maiden kehitys jäi länsimaista jälkeen lähes kaikilla talouden aloilla.

Kuitenkin viime vuosisadan loppuun mennessä yllä mainituista talouskasvun ”jarruista” päästiin pitkälti eroon, joten alueen talous onkin nyt valmis uuteen nousuun. Kiinniotettavaa länsimaihin verrattuna on paljon, mikä auttaa osaksi ymmärtämään Aasian kovia kasvulukuja.

Miten vuonna 2008 alkanut globaali finanssikriisi vaikutti Aasiaan?

Kriisi vaikutti Aasiaan lähes yksinomaan siten, että vienti ylivelkaantuneisiin länsimaihin Yhdysvallat etunenässä hidastui huomattavasti. Aasian pankkisektori ei kärsinyt finanssikriisistä juuri lainkaan, sillä Aasian oma finanssikriisi 1990-luvun lopulla johti jo silloin pankkien tiukkaan sääntelyyn, eikä ylilyöntejä näin päässyt nyt tapahtumaan.

 

Aasian sijoittamista harkitsevalla on pieni lähihistorian oppitunti paikallaan. Ennen 1800-lukua Aasia oli Kiinan ja Intian johdolla ylivoimaisesti maailman suurin talousalue. Tilanne kääntyi huonompaan suuntaan 1800-luvun alussa, kun eurooppalaiset brittien johdolla alkoivat perustaa siirtomaita alueelle, ja näin kolonialismin myötä Aasian vauraus siirtyi vähitellen emämaihin Eurooppaan. Tätä ajanjaksoa kesti suurin piirtein 100 vuotta, minkä jälkeen Aasiaa haittasivat puolestaan mielipuoliset hallitsijat ja/tai järjestelmät, kuten esimerkiksi kommunismi. Tänä noin 200 vuoden ajanjaksona Aasian maiden kehitys jäi länsimaista jälkeen lähes kaikilla talouden aloilla.

Kuitenkin viime vuosisadan loppuun mennessä yllä mainituista talouskasvun ”jarruista” päästiin pitkälti eroon, joten alueen talous onkin nyt valmis uuteen nousuun. Kiinniotettavaa länsimaihin verrattuna on paljon, mikä auttaa osaksi ymmärtämään Aasian kovia kasvulukuja.

Miten vuonna 2008 alkanut globaali finanssikriisi vaikutti Aasiaan?

Kriisi vaikutti Aasiaan lähes yksinomaan siten, että vienti ylivelkaantuneisiin länsimaihin Yhdysvallat etunenässä hidastui huomattavasti. Aasian pankkisektori ei kärsinyt finanssikriisistä juuri lainkaan, sillä Aasian oma finanssikriisi 1990-luvun lopulla johti jo silloin pankkien tiukkaan sääntelyyn, eikä ylilyöntejä näin päässyt nyt tapahtumaan.

Aasian maiden finanssikriisi vuosina 1997-1998 olikin pääpiirteittäin lähes peilikuva vuonna 2008 Yhdysvalloista alkaneesta finanssikriisistä: otettiin liikaa velkaa ja kulutettiin huoletta ilman takaisinmaksusuunnitelmia, ja jossain vaiheessa kupla siis puhkesi. Aasian finanssikriisin seurauksena ASEAN-maiden taloudet supistuivat jopa kymmeniä prosentteja, valuuttoja devalvoitiin, velkaa jouduttiin ottamaan Kansainväliseltä Valuuttarahastolta ja etenkin finanssisektoria alettiin säännellä kriisistä viisastuneena kovalla kädellä.

Aasian kriisistä kärsineet maat toipuivat kuitenkin suhteellisen nopeasti (4-8 vuodessa), vaikka kriisin jälkeisinä ensimmäisiä vuosina ajat olivat hyvin vaikeita. Tähän päivään mennessä suurin osa veloista on maksettu takaisin, ja monet maat ovat valmiina uuteen investointisykliin. Aasian oma kriisi jätti myös syvät henkiset haavat paikallisiin kuluttajiin ja sijoittajiin, jotka ovat kuitenkin hiljalleen alkaneet saada positiivista virettä.

Nyt Yhdysvalloilla ja tietyillä muilla ylivelkaantuneilla länsimailla onkin sama vyönkiristysprosessi edessään kuin ASEAN-mailla 90-luvun kriisin jälkeen. Juuri tästä syystä uskomme, että Yhdysvallat menettää yhä enemmän merkitystään globaalisti taloudellisessa mielessä.

Eikö Aasian tulevaisuus riipu länsimaiden vetovoimasta?

Harhakuva viennin suuresta osuudesta Aasian talouksien BKT:sta perustuu kokoonpanoteollisuuden suureen osaan, joka työllistää paljon ihmisiä, mutta on tuottavuudeltaan alhaista. Esimerkiksi Kiinassa vuosina 2003-2007 vientiteollisuuden osuus BKT:n kasvusta oli ainoastaan 15 %, kun taas todellisia BKT:ta kasvattavia tekijöitä olivat investoinnit ja kulutus.

On totta, että tietyillä Aasian mailla, kuten Malesialla, Korealla ja Taiwanilla, vientiteollisuuden taloudellinen merkitys on suuri, mutta toisaalta nämä maat ovat pystyneet kasvattamaan vientiään muualle Aasiaan ja muille kasvaville alueille länsimaisen kasvun hidastuessa.

Yllä olevasta kuvasta selviää, että talouskasvu on ollut vahvasti plussalla niissä Aasian maissa, joissa viennin osuus BKT:sta on pieni, vaikka samaan aikaan länsimaissa kasvu on ollut negatiivista. Näin ollen Aasian kotimarkkinavetoisten talouksien kasvu ei ole enää paljoakaan riippuvaista länsimaiden vetovoimasta.

Juuso Mykkänen

JOM Rahastoyhtiö

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com