Ammattiliittojen joukkovoima vetoaa julkisen sektorin työntekijöihin, yksityinen sektori välttelee liittoja

Kevyttä Yhteiskunta

Ammattiliittojen joukkovoima ei vetoa. Järjestäytymisaste kutistuu ja Suomen Yrittäjien mukaan enää 59% työllisistä kuuluu liittoon. Pudotusta on vuodessa 6%. Yksityisen sektorin ja pienten yritysten työntekijät välttelevät liittoja. 

Näyttää, että järjestäytymisaste on notkahtanut. Jäsenyyden hinta on koettu korona-aikana korkeaksi. Ehkä on myös tyytymättömyyttä liittojen työllisyystoimiin, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä arvioi.

Ammattiliiton jäseniä on 59 prosenttia Suomen työllisistä (palkansaajat, lomautetut, työttömät, yrittäjät). Aiemmissa kyselyissä osuus on ollut 65 prosenttia.

– On hyvä huomata, että järjestäytyminen on selvästi alhaisempaa pienillä työpaikoilla ja yksityisellä sektorilla. Siksi erityisesti siellä tarvitaan tilaa sopimiselle ilman liittoja, Mikael Pentikäinen sanoo.

Naisista suurempi osuus (62 %) kuin miehistä (57 %) on ammattiliiton jäseniä. Ikäryhmittäiset erot eivät ole suuria, osuus on pienin 30-44-vuotiailla (55 %) ja suurin yli 55-vuotiailla (65 %).

Tiedot käyvät ilmi Työelämägallupista, jonka Kantar teki Suomen Yrittäjien pyynnöstä. Kyselyyn vastasi 1002 työllistä.

Jäsenyyden hinta pääsyy ei-järjestäytymiselle

Tärkein syy olla kuulumatta ammattiliittoon on se, että jäsenyys maksaa liikaa (33 %). Osuus on pysynyt samassa viime vuosina. Toiseksi tärkein on liittojen poliittisuus (28 %) ja se, että koetaan, ettei jäsenyydestä ole hyötyä (27 %).

Jäsenyyden hinta korostuu naisilla ja liittojen poliittisuus miehillä perusteena siihen, miksi ei haluta kuulua ammattiliittoon.

Pienillä työpaikoilla vähiten kassajäsenyyksiä

Työttömyyskassoihin kuulutaan selvästi enemmän kuin liittoihin: Kassoihin kuuluu 74 prosenttia työllisistä.

– Nuoret kuuluvat kassoihin muita vähemmän, mikä on huolestuttavaa, koska meillä ei ole vielä yleistä ansioturvaa. Kassoihin järjestäytyminen on vähäisempää myös pienillä työpaikoilla, mihin on hyvä kiinnittää huomiota, Pentikäinen toteaa.

Liittoon kuulutaan ansiosidonnaisen vuoksi

Ansiosidonnainen työttömyysturva on suurin syy olla ammattiliiton jäsen (63 %). Osuus on hieman tippunut (tammikuussa 2021 65 %, syyskuussa 2020 67 % ja kesäkuussa 2018 66 %).

Kolmannes kuitenkin edelleen arvioi, että ammattiliiton jäsenyys tuo ansioturvan.

– Väärä käsitys korjautuu mutta hitaasti. Edelleen moni näyttää luulevan, että saa ansioturvan kuulumalla ammattiliittoon, vaikka kytkös on purettu vuosia sitten. Pentikäinen sanoo.

– Moni toki näkee, että liitot puolustavat ansioturvaa, ja siksi haluavat järjestäytyä, vaikka tietävät, ettei liiton jäsenyys ole ansioturvan peruste, hän lisää.

YTK:n jäsenmaksun maksaminen kelpaisi

66 prosenttia työllisistä olisi tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi heille ammattiliitoista riippumattoman työttömyyskassan YTK:n jäsenyyden. Osuus on kasvanut viime vuosina ja erityisesti koronakriisin aikana. Tyytymättömiä tähän olisi 14 prosenttia.

Myös ammattiliittojen jäsenistä 58 prosenttia olisi erittäin tai melko tyytyväisiä, jos työnantaja maksaisi YTK:n jäsenmaksun. Tyytyväisimpiä tähän ollaan pienillä työpaikoilla.

– Moni työnantaja on maksanut YTK:n jäsenmaksun varmistaakseen, että työntekijöiden muutosturva on kunnossa. Se on mielestäni arvokas kädenojennus, joka saa työntekijöiltä tukea ja ymmärrystä, Pentikäinen sanoo.

Näin kysyttiin

– Työelämägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.

– Kyselyyn vastasi 1002 työllistä eli palkansaajaa, lomautettua, työtöntä ja yrittäjää.

– Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia.

– Tutkimusaineisto on väestöedustava vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

– Tutkimuksen kohderyhmä poimittu valtakunnallisesta Forum -nettipaneelista.

– Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 %-yksikköä 50 prosentin tulostasolla.

 

Kuvan lähde: pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com