Nykyinen valtakunnallisiin ammatti- ja työnantaja- järjestöihin perustuva järjestelmämme kasvattaa eri ammattiryhmien välisiä ristiriitoja ja tuo nuo ristiriidat työpaikoille.  Työpaikan sisäinen yhteishenki paranee jos työpaikoilla voidaan yhdessä sopia siitä miten työtä tehdään ja mikä juuri sillä työpaikalla on kaikille tärkeää. Yhdessä sopiminen luo keskinäistä solidaarisuutta, juuri sellaista yhteishenkeä, jota työpaikoille tarvitaan.  Yhdessä pitäisi saada lain puitteissa sopia kaikesta työyhteisöön liittyvästä: palkoista, lomaehdoista, työajoista, …..

Nykyinen järjestelmä tuo valtakunnallisten järjestöjen keskinäisiä riitoja ja ammattiryhmien perusteettomia etuisuuksia tarpeettomasti työpaikoille. Työpaikan pitäisi sen sijaan olla paikka, jossa yhdessä mietitään miten asiakkaita parhaiten palvellaan ja jossa yhdessä kärsitään jos ei tässä onnistuta ja yhdessä myös jaetaan työntekijöiden kesken onnea jos asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Suomen Yrittäjät (kuva alla) on tehnyt hyvän vertailun työlainsäädäntöjen eroista Suomessa ja kilpailijamaissa. Suomen työlainsäädäntö kangistaa työmarkkinoita lähes joka suhteessa enemmän kuin kilpailijamaissa:

• Irtisanominen on Suomessa vaikeampaa. Tämä jäykistää työmarkkinoita ja estää työvoiman liikkuvuutta sinne missä työtä tarvitaan.
• Määräaikaisten työsopimusten tekeminen on hankalampaa ja tämä tekee työmarkkinoistamme kankeampia.
• Suomessa sunnuntailisät ovat osana lainsäädäntöä kun taas muualla tämän tyyppisistä palkanlisistä voidaan sopia lähinnä työpaikoilla
• Suomessa ei ole rajoitteita poliittisille lakoille. Poliittiset lakot vahingoittavat lähinnä omaa työnantajaa ja ovat perustuslain vastainen tapa vaikuttaa politiikkaan (valtakunnan politiikkaan pitäisi vaikuttaa vaaleilla ja eduskunnan kautta)