Oikeudenmukaisuus – Islannin kansa rankaisee itseään?

Epäoikeudenmukaisuus (yksi seitsemästä paheesta) Giotton mukaan.

Islannissa on käynnissä suuren kokoluokan havaintoesimerkki eräästä mielenkiintoisesta psykologisesta ilmiöstä. Ihmiset halauavat mielellään rangaista väärintekijää (siis epäoikeudmukaisesti toimivaa henkilöä), myös silloin kuin siitä koituu heille itselleen rahallista vahinkoa. Islannin kansan tapauksessa kyseessä on lisäksi ajatusvirheestä – lainarahalla mailmaa valloittaneita finanssiviikinkejä ei liikauta pätkääkään maksaako Islannin valtio korvauksia Englannin ja Hollannin valtioille.

Kansalaiset kokevat maksut epäoikeudenmukaisiksi – miksi meidän pitäisi maksaa, kun joku muu on töpeksinyt? Ja maksu halutaan estää vaikka siitä olisi pahoja seuraamuksia omalle taloudelle. Todennäköisesti kaikille ei ole oikein auennut miten isot vaikutukset päätöksellä saattaa olla. Tällaiset päätökset sopivat huonosti suoraan kansanvaltaan. Siitä seuraa vain populismia ja huonoja päätöksiä.

Jotta tällaisia katastrofeja ei syntysisi pitäisi jotakin tehdä "hyvän sään aikana". Vaikka finansiiviikingit silloin ovat kaikkien sankareita ja hyvinvoinnin tuojia. USA:ssa on keskusteltu paljon "too big to fail" – instituutioista. Nämä isot pankit jotka horjuessaan saattavat kaataa koko finanssijärjestelmän. Niitä siis ei voi päästä kaatumaan, vaan valtion on pönkitettävä niitä hintaan mihin hyvänsä. Islanti on esimerkki seuraavasta vaiheesta: Too big to save. Pankit ovat kasvaneet niin isoiksi että edes valtion varat eivät niitä riitä pelastamaan.

Myös yrityspuolella , varsinkin kuluttajapuolella, kannattaa olla varuillaan asiakkaiden rankaisutaipumuksia varalta. Juuri kuuntelin kuinka samassa pöydässä ruokatunnilla naiset keskustelivat kuinka he eivät enää käytä erästä kampaamoketjua koska siellä henkilöstöä kohdellaan kaltoin. Silloin ei enää riitä halvemmat hinnat ja hyvä palvelu.

Microsoft on ollut yritys jotka monet ovat rakastaneet inhota.  Mietin miten paljon Applen nousu ja selainmarkkinoiden monipuolistuminen perustuu tähän inhoon ja kuinka paljon perustuu oikeaan eroon käyttäjäkokemuksessa. Odotan myös mielenkiinnolla koska Google muuttuu "hyvästä" yrityksestä yritykseksi jota mielletään monopoliksi joka hallinnoi ja ohjailee kaikkea mailman tietoa ja tunkee jopa meidän kännyköihin.

Homo Economicus kehoittaa kaikkia sijoittajia seuraamaan myös sijoituskohteittensa imagoa. Kuluttajien inhokiksi joutunut yritys ei ole hyvä sijoitus. Jos asenne on ylimielinen ja toimari Harald Hirmuistakin kovempi jätkä kannattaa painaa myyntinappulaa! Yksi esimerkki voisi olla Wal-Mart. Tunnusluvut ovat hyviä (p/e TTM 15, p/cf 9.7 , jne). Mutta pahoja imago-ongelmia. En koske vaikka analyytikot kuinka suosittelevat!

 

Epäoikeudenmukaisuus (yksi seitsemästä paheesta) Giotton mukaan.

Islannissa on käynnissä suuren kokoluokan havaintoesimerkki eräästä mielenkiintoisesta psykologisesta ilmiöstä. Ihmiset halauavat mielellään rangaista väärintekijää (siis epäoikeudmukaisesti toimivaa henkilöä), myös silloin kuin siitä koituu heille itselleen rahallista vahinkoa. Islannin kansan tapauksessa kyseessä on lisäksi ajatusvirheestä – lainarahalla mailmaa valloittaneita finanssiviikinkejä ei liikauta pätkääkään maksaako Islannin valtio korvauksia Englannin ja Hollannin valtioille.

Kansalaiset kokevat maksut epäoikeudenmukaisiksi – miksi meidän pitäisi maksaa, kun joku muu on töpeksinyt? Ja maksu halutaan estää vaikka siitä olisi pahoja seuraamuksia omalle taloudelle. Todennäköisesti kaikille ei ole oikein auennut miten isot vaikutukset päätöksellä saattaa olla. Tällaiset päätökset sopivat huonosti suoraan kansanvaltaan. Siitä seuraa vain populismia ja huonoja päätöksiä.

Jotta tällaisia katastrofeja ei syntysisi pitäisi jotakin tehdä "hyvän sään aikana". Vaikka finansiiviikingit silloin ovat kaikkien sankareita ja hyvinvoinnin tuojia. USA:ssa on keskusteltu paljon "too big to fail" – instituutioista. Nämä isot pankit jotka horjuessaan saattavat kaataa koko finanssijärjestelmän. Niitä siis ei voi päästä kaatumaan, vaan valtion on pönkitettävä niitä hintaan mihin hyvänsä. Islanti on esimerkki seuraavasta vaiheesta: Too big to save. Pankit ovat kasvaneet niin isoiksi että edes valtion varat eivät niitä riitä pelastamaan.

Myös yrityspuolella , varsinkin kuluttajapuolella, kannattaa olla varuillaan asiakkaiden rankaisutaipumuksia varalta. Juuri kuuntelin kuinka samassa pöydässä ruokatunnilla naiset keskustelivat kuinka he eivät enää käytä erästä kampaamoketjua koska siellä henkilöstöä kohdellaan kaltoin. Silloin ei enää riitä halvemmat hinnat ja hyvä palvelu.

Microsoft on ollut yritys jotka monet ovat rakastaneet inhota.  Mietin miten paljon Applen nousu ja selainmarkkinoiden monipuolistuminen perustuu tähän inhoon ja kuinka paljon perustuu oikeaan eroon käyttäjäkokemuksessa. Odotan myös mielenkiinnolla koska Google muuttuu "hyvästä" yrityksestä yritykseksi jota mielletään monopoliksi joka hallinnoi ja ohjailee kaikkea mailman tietoa ja tunkee jopa meidän kännyköihin.

Homo Economicus kehoittaa kaikkia sijoittajia seuraamaan myös sijoituskohteittensa imagoa. Kuluttajien inhokiksi joutunut yritys ei ole hyvä sijoitus. Jos asenne on ylimielinen ja toimari Harald Hirmuistakin kovempi jätkä kannattaa painaa myyntinappulaa! Yksi esimerkki voisi olla Wal-Mart. Tunnusluvut ovat hyviä (p/e TTM 15, p/cf 9.7 , jne). Mutta pahoja imago-ongelmia. En koske vaikka analyytikot kuinka suosittelevat!

 

2 thoughts on “Oikeudenmukaisuus – Islannin kansa rankaisee itseään?

  1. Voisiko mainetta perusteella ja tuottoa mitata

    barandi-arvolla. Kirjoituksesi yritysten maineesta nosti esiin vanhat ajatukseni voisiko yritysten brandi-arvoa käyttää hyödyksi arvioidessa tulevaa pörssimenestystä. Noita listauksia maailman arvokkaimmista brandeista tehdään parinkin yhtiön toimesta. Jos listojen julkistukset hajoavat pitkin vuotta, voisi syntyä riittävän ajankohtainen aineisto, jota voisi hyödyntää osakepoiminnassa.

  2. Brändeistä

    Brändejä rakennetaan hitaasti. Väittäisin että hyvä brändi on juuri niitä vaikeasti kopioitavista (melko) pysyvistä kilpailueduista. Hyvän brändin avulla tuotteesta voi pyytää parempaa hintaa menekin kärsimättä. Toisaalta hyvä brändi on monasti jo valmiiksi kurssissa mukana. Välillä tuntuu siltä että tällainen brändiarvo jopa ylihinnoitellaan pörssissä. Paras sijoitus saattaakin olla "tylsä" yritys: Ei hyvää brändiä, mutta ei huonoa mainettakaan.

Comments are closed.

Related Posts