Timon listan päivitys & mallisalkkukatsaus

Vuosi vaihtui ja mallisalkun viime vuoden tuottoluvuksi tuli vähän alle 123%. Voitto OMXH25-vertailuindeksistä jäi lopulta "vain" 88.7 %-yksikköön eli reilusti alle 100 %-yksikön, vaikka olikin pari viikkoa sitten hyvin lähellä sitä.

Suhdanteiden muuttuminen tuo väistämättä hieman muutoksia listaan. Olen ollut jo pitkään tietoinen, että joskus koittaa aika, jolloin nykyisellä listan muodostamismenetelmällä nousupotentiaalifirmojen määrä vähenee niin, että niitä on alle 15. Tuo 15 on toisaalta se määrä eri firmoja, minkä olen kirjannut aina pidettävän mallisalkussa. Siinä vaiheessa mallisalkun sääntöjä pitää muuttaa, mutta lykkään sitä vielä toistaiseksi. Todennäköisesti tulen käyttämään sitä tilaisuutta hyväksi tasaamaan mallisalkun allokaatiota eri firmojen välillä ostamalla salkkuun jo siinä olevien firmojen osakkeita, jolloin siis hyväksyn sen, että salkussa on vähemmän kuin 15 firman osakkeita. Nimittäin nykyisten erittäin yksinkertaisten mallisalkun ylläpitosääntöjen yksi oleellinen sivuvaikutus on ajan saatossa epätasainen allokaatio. Ihannetila taas olisi mielestäni täysin tasainen euroallokaatio salkussa olevissa firmoissa.

Toinen sivuvaikutus nousupotentiaalifirmojen määrän vähenemisestä on, että turha kaupankäynti voi lisääntyä. Voi käydä esim. niin, että listan mukaan mahdollisia salkussa pidettäviä firmoja on 15 ja jokaisessa listan päivityksessä järjestys melkein väistämättä muuttuu edes hitusen, jolloin jotakin osaketta joutuu myymään ja toista ostamaan tilalle. Tämä ei ole järkevä syy salkun jatkuvalle mylläämiselle.

Ratkaisin tämän toistaiseksi pienellä muutoksella listaan: lisäsin prosessiin hystereesiä eli ostoehdokkaita on aina vähemmän kuin salkussa pidettäviä firmoja. Muutos näkyy listan kärkifirmojen (kurssin nousupotentiaali vihreällä ja > 0%) alapuolella muutamassa firmassa, joille nousupotentiaali on eksplisiittinen 0%. Tämä siis tarkoittaa "PIDÄ". Vasta sitten, kun firma on tippunut listalla alueelle, jossa nousupotentiaali on joko "-" tai negatiivinen luku punaisella, tulkinta on "MYY".

Aiemmin nousupotentiaalifirmoja on ollut aina ainakin 20, joten listassa ja mallisalkun hoitosäännöissä on ollut sisäänrakennettua hystereesiä, koska uudet osakkeet ostetaan aina listan kärjestä ensimmäistä sellaista firmaa, joka ei ole jo salkussa.

Uuden vuoden 1. päivitys aiheutti isoja muutoksia listan kärkipuolelle. Pitkään listan yläpäässä olleet Wärtsillä ja Martela tippuivat PIDÄ-alueelle eli niille ei odoteta enää mitään suurta kurssinousua. Metso, Fortum ja Exel menivät myyntiin (voitot 118%, 19%, 74%) ja tilalle salkkuun tuli Olvi, Tieto ja Salcomp.

Mallisalkun nykytilanne on kuvattu ao. liitteessä.

 

 

Vuosi vaihtui ja mallisalkun viime vuoden tuottoluvuksi tuli vähän alle 123%. Voitto OMXH25-vertailuindeksistä jäi lopulta "vain" 88.7 %-yksikköön eli reilusti alle 100 %-yksikön, vaikka olikin pari viikkoa sitten hyvin lähellä sitä.

Suhdanteiden muuttuminen tuo väistämättä hieman muutoksia listaan. Olen ollut jo pitkään tietoinen, että joskus koittaa aika, jolloin nykyisellä listan muodostamismenetelmällä nousupotentiaalifirmojen määrä vähenee niin, että niitä on alle 15. Tuo 15 on toisaalta se määrä eri firmoja, minkä olen kirjannut aina pidettävän mallisalkussa. Siinä vaiheessa mallisalkun sääntöjä pitää muuttaa, mutta lykkään sitä vielä toistaiseksi. Todennäköisesti tulen käyttämään sitä tilaisuutta hyväksi tasaamaan mallisalkun allokaatiota eri firmojen välillä ostamalla salkkuun jo siinä olevien firmojen osakkeita, jolloin siis hyväksyn sen, että salkussa on vähemmän kuin 15 firman osakkeita. Nimittäin nykyisten erittäin yksinkertaisten mallisalkun ylläpitosääntöjen yksi oleellinen sivuvaikutus on ajan saatossa epätasainen allokaatio. Ihannetila taas olisi mielestäni täysin tasainen euroallokaatio salkussa olevissa firmoissa.

Toinen sivuvaikutus nousupotentiaalifirmojen määrän vähenemisestä on, että turha kaupankäynti voi lisääntyä. Voi käydä esim. niin, että listan mukaan mahdollisia salkussa pidettäviä firmoja on 15 ja jokaisessa listan päivityksessä järjestys melkein väistämättä muuttuu edes hitusen, jolloin jotakin osaketta joutuu myymään ja toista ostamaan tilalle. Tämä ei ole järkevä syy salkun jatkuvalle mylläämiselle.

Ratkaisin tämän toistaiseksi pienellä muutoksella listaan: lisäsin prosessiin hystereesiä eli ostoehdokkaita on aina vähemmän kuin salkussa pidettäviä firmoja. Muutos näkyy listan kärkifirmojen (kurssin nousupotentiaali vihreällä ja > 0%) alapuolella muutamassa firmassa, joille nousupotentiaali on eksplisiittinen 0%. Tämä siis tarkoittaa "PIDÄ". Vasta sitten, kun firma on tippunut listalla alueelle, jossa nousupotentiaali on joko "-" tai negatiivinen luku punaisella, tulkinta on "MYY".

Aiemmin nousupotentiaalifirmoja on ollut aina ainakin 20, joten listassa ja mallisalkun hoitosäännöissä on ollut sisäänrakennettua hystereesiä, koska uudet osakkeet ostetaan aina listan kärjestä ensimmäistä sellaista firmaa, joka ei ole jo salkussa.

Uuden vuoden 1. päivitys aiheutti isoja muutoksia listan kärkipuolelle. Pitkään listan yläpäässä olleet Wärtsillä ja Martela tippuivat PIDÄ-alueelle eli niille ei odoteta enää mitään suurta kurssinousua. Metso, Fortum ja Exel menivät myyntiin (voitot 118%, 19%, 74%) ja tilalle salkkuun tuli Olvi, Tieto ja Salcomp.

Mallisalkun nykytilanne on kuvattu ao. liitteessä.

 

 

2 thoughts on “Timon listan päivitys & mallisalkkukatsaus

  1. listan muutoksista

    Hei,

    aluksi kiitos mielenkiintoisesta "Timon-listan" yhteydessä, olen tätä seurannut jo pidemmän aikaa. Listan menestys ollut todellakin erinomainen.

    Kysyisin tästä viimeisimmästä listasta, sillä muutokset edelliseenhän ovat todella isoja kun katsoo sekä yhtiöitä että tavoitekursseja niille. Esimerkiksi Wärtsilä oli aiemmin ykkösenä 53.95 euron tavoitekurssilla ja nyt se putosi 29.00 euroon, jos muistan luvut oikein.

    Johtuuko tuo muutos analyysissä käytettävien taustamuuttujien päivityksestä vuodenvaihteessa ja jos johtuu, niin mistä luvuista/ennusteista on tarkalleen kysymys? Vai onko kysymys enemmän Timon-listan muodostamisessa käytettävän laskennan muutoksista? En aivan ymmärtänyt mikä tuon ison muutoksen esimerkiksi Wärtsilän kohdalla sai aikaan.

     

    1. Timon listan vuodenvaihteen muutoksista

      Suuret muutokset vuoden vaihtuessa johtuvat taustamuuttujien päivityksestä ja tarkemmin siitä, että käytän laskennassa aina edellisen, kuluvan ja seuraavan vuoden dataa. Nyt siis vuoden vaihtuessa vuoden 2008 tunnusluvut tippuivat pois ja ennusteita vuodelta 2011 tuli tilalle. Esim. Wärtsilällä vuoden 2008 data oli oleellisesti parempaa kuin 2011 ennusteet.

      Isompi filosofinen kysymys on, miltä ajanjaksolta dataa yleensäkään kannattaisi ottaa huomioon, koska edellinen vuosi on jo historiaa, eikä historia yleensä täysin toista itseään, vaan korkeintaan rimmaa ja nykyistä seuraava vuosi on sen verran kaukana tulevaisuudessa, että mitään kovin tarkkaa ei voi ennustaa. Koska minulla ei ole pätevää ratkaisua tähän kysymykseen, olen päättänyt kompromissinomaisesti antaa historialle, nykyajalle ja tulevaisuudelle kaikille oman painoarvonsa laskennassa.

      Parannus tähän vuodenvaihteen epäjatkuvuuskohtaan olisi ajan suhteen liukuvat painoarvot edellisen ja tulevan vuoden datalle. Laitanpa harkintaan, olisiko vaivan arvoista koodata tuollainen muutos.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki