Onko palkkatason joustettava kun BKT laskee?

Mihin kannattaa investoida ja missä rahoilleen saa vastinetta?  Oheinen ostovoimapariteettia kuvaava kartta kertoo sen, missä maissa rahoilleen saa parhaan vastineen. USA on kuvassa indeksillä 100 ja parhaan vastineen rahoilleen saa sinertävissä maissa. Rahan ostovoima on huonoin punaisissa maissa joissa indeksi on yli sata. 

Tämä rahan ostovoimaa kuvaava vertailu ei kerro koko totuutta. Työvoiman ylivoimainen osaaminen ja kilpailukyky saattavat perustella investoinnit ja sijoitukset niihinkin maihin, joissa ostovoimapariteetti on heikompi. Tästä syystä eimerkiksi Suomi on pitkään kyennyt menestymään ja lisäämään vientiä.

Nyt tilanne on muuttunut. Euro on tämän vuoden aikana edelleen vahvistunut ja vientiteollisuutemme kilpailukyky on heikentynyt ja niinpä nyt on oikea aika reagoida.

Kuva: Wikimedia (Ostovoimapariteetti)

 

Miten on euron ostovoima muuttunut? Oheisesta käyrästä näemme, että meillä on ollut käynnissä deflatoorinen kehitys ja hinnat ovat laskeneet. Kehitys on kilpailukyvyn kannalta periaatteessa hyvä, mutta ikävä kyllä deflaatio ei pelasta sillä Euron arvo on vahvistunut vielä deflaatiotakin enemmän. Niinpä hintakilpailukykymme on deflaatiosta huolimatta edelleen heikentynyt.

Jotain pitää tehdä ettei tuotannollinen pohjamme murenisi!!!

 

Kuva: Findikaattori

Emme pysty vaikuttamaan valuutan arvoon ja rakenteellisiin tekijöihin kuten koulutustasoon, innovatiivisuuteen, korruptoimattomuuteen vaikuttaminen tuo tuloksia vasta pitkän ajan kuluttua.

Tarvitaan nopeita lääkkeitä ja yksi harvoista lyhyellä tähtäimellä vaikuttavista tekijöistä, johon pysymme vaikuttamaan, on palkkataso.

Mutta miten onkaan laman kurimuksessa käynyt palkkatason. Ansiomme ovat nousseet yli 4% vuodessa ja deflatoorisen kehityksen takia on palkansaajien ostovoima kasvanut vielä voimakkaammin!!! On hyvä että palkansaajien ansiot lisääntyvät – tämä on oikeaa elvytyspolitiikkaa, mutta rajansa kaikella. Meidän on jatkossa turvattava kilpailukykyämme eikä reaalisia ansioita voida pitkään kasvattaa bruttokansantuotetta nopeammin.

Kuva: Findikaattori

Miten käy, jos emme tee mitään?  USA tarjoaa tästä esimerkkejä. Siellä on Euroaluetta kauemmin käytetty yhteistä valuuttaa ja työvoiman liikkuvuudella on pidemmät perinteet. Olemme näiltä osin lähentymässä USA:ta ja siksi sieltä saa hyviä esimerkkejä siitä, miten eri alueiden väliset kilpailukykyerot ralisoituvat työvoiman liikkuvuuteen. Oheisesta kuvasta nähdään, että jotkin USA:n osavaltiot houkuttelevat väestöä kun taas huonommin menestyvistä väestö pakenee. Kuva on vanha ja osavaltioiden väliset erot ovat laman aikana vielä tästäkin kasvaneet.

Meidän olisi siis syytä huolehtia asemastamme Euroalueen sisällä ja juuri nyt tuo asemamme varmistaminen edellyttäisi joustoja palkkatasoon, eläkkeisiin ja tulonsiirtoihin – kaikkiin yhtäläisesti. Tämä voi olla poliittisesti vaikeaa, mutta jotain olisi syytä tehdä.

Kuva: Wikimedia (List_of_U.S._states_and_territories_by_population)

 

Mihin kannattaa investoida ja missä rahoilleen saa vastinetta?  Oheinen ostovoimapariteettia kuvaava kartta kertoo sen, missä maissa rahoilleen saa parhaan vastineen. USA on kuvassa indeksillä 100 ja parhaan vastineen rahoilleen saa sinertävissä maissa. Rahan ostovoima on huonoin punaisissa maissa joissa indeksi on yli sata. 

Tämä rahan ostovoimaa kuvaava vertailu ei kerro koko totuutta. Työvoiman ylivoimainen osaaminen ja kilpailukyky saattavat perustella investoinnit ja sijoitukset niihinkin maihin, joissa ostovoimapariteetti on heikompi. Tästä syystä eimerkiksi Suomi on pitkään kyennyt menestymään ja lisäämään vientiä.

Nyt tilanne on muuttunut. Euro on tämän vuoden aikana edelleen vahvistunut ja vientiteollisuutemme kilpailukyky on heikentynyt ja niinpä nyt on oikea aika reagoida.

Kuva: Wikimedia (Ostovoimapariteetti)

 

Miten on euron ostovoima muuttunut? Oheisesta käyrästä näemme, että meillä on ollut käynnissä deflatoorinen kehitys ja hinnat ovat laskeneet. Kehitys on kilpailukyvyn kannalta periaatteessa hyvä, mutta ikävä kyllä deflaatio ei pelasta sillä Euron arvo on vahvistunut vielä deflaatiotakin enemmän. Niinpä hintakilpailukykymme on deflaatiosta huolimatta edelleen heikentynyt.

Jotain pitää tehdä ettei tuotannollinen pohjamme murenisi!!!

 

Kuva: Findikaattori

Emme pysty vaikuttamaan valuutan arvoon ja rakenteellisiin tekijöihin kuten koulutustasoon, innovatiivisuuteen, korruptoimattomuuteen vaikuttaminen tuo tuloksia vasta pitkän ajan kuluttua.

Tarvitaan nopeita lääkkeitä ja yksi harvoista lyhyellä tähtäimellä vaikuttavista tekijöistä, johon pysymme vaikuttamaan, on palkkataso.

Mutta miten onkaan laman kurimuksessa käynyt palkkatason. Ansiomme ovat nousseet yli 4% vuodessa ja deflatoorisen kehityksen takia on palkansaajien ostovoima kasvanut vielä voimakkaammin!!! On hyvä että palkansaajien ansiot lisääntyvät – tämä on oikeaa elvytyspolitiikkaa, mutta rajansa kaikella. Meidän on jatkossa turvattava kilpailukykyämme eikä reaalisia ansioita voida pitkään kasvattaa bruttokansantuotetta nopeammin.

Kuva: Findikaattori

Miten käy, jos emme tee mitään?  USA tarjoaa tästä esimerkkejä. Siellä on Euroaluetta kauemmin käytetty yhteistä valuuttaa ja työvoiman liikkuvuudella on pidemmät perinteet. Olemme näiltä osin lähentymässä USA:ta ja siksi sieltä saa hyviä esimerkkejä siitä, miten eri alueiden väliset kilpailukykyerot ralisoituvat työvoiman liikkuvuuteen. Oheisesta kuvasta nähdään, että jotkin USA:n osavaltiot houkuttelevat väestöä kun taas huonommin menestyvistä väestö pakenee. Kuva on vanha ja osavaltioiden väliset erot ovat laman aikana vielä tästäkin kasvaneet.

Meidän olisi siis syytä huolehtia asemastamme Euroalueen sisällä ja juuri nyt tuo asemamme varmistaminen edellyttäisi joustoja palkkatasoon, eläkkeisiin ja tulonsiirtoihin – kaikkiin yhtäläisesti. Tämä voi olla poliittisesti vaikeaa, mutta jotain olisi syytä tehdä.

Kuva: Wikimedia (List_of_U.S._states_and_territories_by_population)

 

Related Posts

Talous

”Jotain tarttis tehrä”

7.2.2024 Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa lausui: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On