Euroopan tulisi sopia vapaakauppasopimuksia lähialueen maiden kanssa

Maailmantalouden erään tärkeän struktuurin muodostavat vapaakauppa-alueet ja sopimukset.Nämä sopimukset eivät aina takaa tavaroiden vapaata liikkumista maasta toiseen vaan kysymyksessä on usein rajoitettu sopimus, joka takaa tiettyjen hyödykeryhmien tullittoman liikkumisen maasta toiseen. Sopimuksista huolimatta voi olla muita kaupan esteitä kuten tuoteturvallisuuteen liittyviä rajoituksia.

Muutamia merkittävimpiä alueellisia vapaakauppa järjestelyjä ovat Euroopan Unionin ympärille rakentuvat vapaakauppasopimukset,  pohjois-Amerikan NAFTA, kaakkois-Aasian taloutta yhdistävä AFTA/ASEAN sopimukset sekä etelä-Amerikan maita yhdistävät  ALADI/Mercosur sopimukset.

Vapaakauppasopimukset yhdistävät taloudelliselta rakenteeltaan saman tyyppisiä maita, joiden intressit ovat yhteiset. Esimerkiksi Eurooppa on puolustanut omaa maatalouttaan ja niinpä meillä on vähän vapaakauppajärjestelyjä elintarvikkeiden halpatuottajamaiden kanssa.

Vapaakauppasopimukset monasti edeltävät syvempää poliittista yhteistyötä ja minusta olisi nyt tärkeää että Eurooppa pyrkisi vapaakauppasopimusten muodossa ottamaan ensimmäisiä askelia kohti laajempaa lähialueyhteistyötä. Sopivia suuntia olisivat entisen Neuvostoliiton IVY maat ja toisaalta välimeren ympäristön valtiot. Minä en pidä näiden maiden teollisuutta tai maataloutta uhkana Euroopan tuotannolle ja uskon että voisimme päästä näiden valtioiden kanssa sopimukseen kilpailua vääristävien tukiaisten poistamisesta siellä missä niitä vielä on. Tulliliitto voisi olla ensimmäinen askel kohti konkreettisempaa yhteistyötä.

Alla on kuva tällä hetkellä voimassa olevista vapaakauppasopimuksista (enemmän tietoa: en.wikipedia.org/wiki/List_of_free_trade_agreements.)

Maailmantalouden erään tärkeän struktuurin muodostavat vapaakauppa-alueet ja sopimukset.Nämä sopimukset eivät aina takaa tavaroiden vapaata liikkumista maasta toiseen vaan kysymyksessä on usein rajoitettu sopimus, joka takaa tiettyjen hyödykeryhmien tullittoman liikkumisen maasta toiseen. Sopimuksista huolimatta voi olla muita kaupan esteitä kuten tuoteturvallisuuteen liittyviä rajoituksia.

Muutamia merkittävimpiä alueellisia vapaakauppa järjestelyjä ovat Euroopan Unionin ympärille rakentuvat vapaakauppasopimukset,  pohjois-Amerikan NAFTA, kaakkois-Aasian taloutta yhdistävä AFTA/ASEAN sopimukset sekä etelä-Amerikan maita yhdistävät  ALADI/Mercosur sopimukset.

Vapaakauppasopimukset yhdistävät taloudelliselta rakenteeltaan saman tyyppisiä maita, joiden intressit ovat yhteiset. Esimerkiksi Eurooppa on puolustanut omaa maatalouttaan ja niinpä meillä on vähän vapaakauppajärjestelyjä elintarvikkeiden halpatuottajamaiden kanssa.

Vapaakauppasopimukset monasti edeltävät syvempää poliittista yhteistyötä ja minusta olisi nyt tärkeää että Eurooppa pyrkisi vapaakauppasopimusten muodossa ottamaan ensimmäisiä askelia kohti laajempaa lähialueyhteistyötä. Sopivia suuntia olisivat entisen Neuvostoliiton IVY maat ja toisaalta välimeren ympäristön valtiot. Minä en pidä näiden maiden teollisuutta tai maataloutta uhkana Euroopan tuotannolle ja uskon että voisimme päästä näiden valtioiden kanssa sopimukseen kilpailua vääristävien tukiaisten poistamisesta siellä missä niitä vielä on. Tulliliitto voisi olla ensimmäinen askel kohti konkreettisempaa yhteistyötä.

Alla on kuva tällä hetkellä voimassa olevista vapaakauppasopimuksista (enemmän tietoa: en.wikipedia.org/wiki/List_of_free_trade_agreements.)

One thought on “Euroopan tulisi sopia vapaakauppasopimuksia lähialueen maiden kanssa

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Kansanedustajien sopeutumisrahasta 3: sopeutumisrahan ehdot

Kansanedustaja saa sopeutumisrahaa joskus jopa muita töitä tehdessään. Toisin kuin ansiosidonnainen, sopeutumisraha ei myöskään edellytä työnhakua. Onko tämä perusteltua? Vai pitäisikö järjestelmää muuttaa?

 

https://www.youtube.com/shorts/DMNTrdjKoBc

Sijoittaminen

Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?

Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?

Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat