Ajaudummeko oletettua syvempään taantumaan? Viime aikojen ennustajat ovat jo heittäneet toivonsa vuoden 2010 suhteen. Työttömyys nousee edelleen vuonna 2011, jos ja kun pääsemme sinne asti.

Katutasolla laman ja taantuman merkit ovat edelleen harvinaisia. Olen seurannut tämän (kuva oikealla) kiinteistön kehitystä tämän vuoden alusta. Nuoriso tagittaa lamavisioitaan omalla tavallaan.

Meilläpäin tämä taidesuuntaus on vahvistanut otettaan. Voiko näistä merkeistä lukea jotain, joka ei nouse talousjulkaisujen sivuille?

Töhrimiseksi tätä kutsutaan, mutta pitäisikö nuorison "tageja" lukea tarkemmin ja tulkita ennusmerkkeinä tulevasta. "Taitelijat" näkevät usein asioita uusista näkökulmista ja aistivat muutokset herkemmin ja tarkemmin.

Onko näitä pahoinvoinnin, pelon ja ahdistuksen merkkejä myös muualla yhteiskunnassa?

Suomen Pankin ja muiden ennustuslaitosten "viralliset arviot" ovat taiteen näkökulmasta minimalistisia ja köyhiä. Näkyykö viereisissä kuvissa luovien alojen nousu? Vai, ollaanko edelleen menossa loivasti alaspäin? Millainen todellisuus tuon töhrityn oven takaa löytyy?

En vinoile enkä irvaile, pohdin katutason näkymiä ihan oikeesti ja tosissaan; mitä nämä mielen ilmaisut kertovat lähitulevaisuudesta? Pitääkö meidän siirtyä kontekstuaaliseen tutkimusvaiheeseen? Mitä mieltä kadunmiehet ja naiset ovat? Onko nuorisolta kysytty?

Olisiko kentällä ja ruohonjuuritasolla tarjolla tarkempaa ja vivhateikkaampaa tietoa kuin mihin tilastotehtaat yltävät? Joudummeko siirtymään "virtuaalisesta" todellisen elämän seurantaan?

Onko kellään tarjolla olosuhteisiin sopivia tutkimusmentelmiä?

Luemmeko ylipäätään oikeita käppyröitä?

Ajaudummeko oletettua syvempään taantumaan? Viime aikojen ennustajat ovat jo heittäneet toivonsa vuoden 2010 suhteen. Työttömyys nousee edelleen vuonna 2011, jos ja kun pääsemme sinne asti.

Katutasolla laman ja taantuman merkit ovat edelleen harvinaisia. Olen seurannut tämän (kuva oikealla) kiinteistön kehitystä tämän vuoden alusta. Nuoriso tagittaa lamavisioitaan omalla tavallaan.

Meilläpäin tämä taidesuuntaus on vahvistanut otettaan. Voiko näistä merkeistä lukea jotain, joka ei nouse talousjulkaisujen sivuille?

Töhrimiseksi tätä kutsutaan, mutta pitäisikö nuorison "tageja" lukea tarkemmin ja tulkita ennusmerkkeinä tulevasta. "Taitelijat" näkevät usein asioita uusista näkökulmista ja aistivat muutokset herkemmin ja tarkemmin.

Onko näitä pahoinvoinnin, pelon ja ahdistuksen merkkejä myös muualla yhteiskunnassa?

Suomen Pankin ja muiden ennustuslaitosten "viralliset arviot" ovat taiteen näkökulmasta minimalistisia ja köyhiä. Näkyykö viereisissä kuvissa luovien alojen nousu? Vai, ollaanko edelleen menossa loivasti alaspäin? Millainen todellisuus tuon töhrityn oven takaa löytyy?

En vinoile enkä irvaile, pohdin katutason näkymiä ihan oikeesti ja tosissaan; mitä nämä mielen ilmaisut kertovat lähitulevaisuudesta? Pitääkö meidän siirtyä kontekstuaaliseen tutkimusvaiheeseen? Mitä mieltä kadunmiehet ja naiset ovat? Onko nuorisolta kysytty?

Olisiko kentällä ja ruohonjuuritasolla tarjolla tarkempaa ja vivhateikkaampaa tietoa kuin mihin tilastotehtaat yltävät? Joudummeko siirtymään "virtuaalisesta" todellisen elämän seurantaan?

Onko kellään tarjolla olosuhteisiin sopivia tutkimusmentelmiä?

Luemmeko ylipäätään oikeita käppyröitä?