SAAB
Saab 96 oli ensimmäinen työsuhdeautoni. Totuin etuvetoisiin autoihin urani alkuaikoina ja kolmas autoni, takatuuppari Ford Taunus tuntui aikoinaan turvattomalta. Saab ja Volvo edustivat turvallisuutta. Niissä oli turvakaaret ja sivutörmäysesteet.
Saab on uransa päätepisteessä. Ruotsin valtio ei ole lupautunut GM:n etäpisteen pelastajaksi. Tietääkö tämä menoa sen aikaisille saabisteillekin? Pitäisikö varautua hautakiveen kirjoitettavan tekstin muotoiluun? En kuitenkaan suostu säveltämään omaa Hintriikan-surumarssia.
"Peltoniemen Hintrikin surumarssi" (myös "Peltoniemen Hintriikan surumarssi") on kaustislainen kansansävelmä. Tutuimpia sovituksia on Reino Helismaan sanoittama ja Tapio Rautavaaran laulama versio. Helismaan sanoituksesta ei kuitenkaan ole Kaustisella pidetty, koska siinä korostetaan liikaa köyhyyttä ja kurjuutta, vaikka Hintrikki oli ollut vauras talollinen. Lisäksi Hintriikin (mies) muuttuminen Hintriikaksi (nainen) ei myöskään ole ollut kaustislaisten mieleen. Hintrikki Peltoniemi (1854–1936) oli kaustislainen pelimanni, jonka mukaan kappale on saanut nimensä. Helsingin Sanomien kesällä 2006 järjestämässä lukijakilpailussa Helismaan sanoittama "Peltoniemen Hintriikan surumarssi" äänestettiin Suomen kaikkien aikojen synkimmäksi lauluksi.
Saab teki sekä lentokoneita että autoja. Saabilla oli muutakin teollista toimintaa. Jääkö tästä ruotsalaisten ikonista velkojainkokouksen jälkeen mitään jäljelle? Ehkä osaaminen ei katoa minnekään.
En vuodata kyyneleitä Saabin tai GM:n puolesta. Autoteollisuuden pitää uusiutua ja pienellä Ruotsilla tuskin on varaa ylläpitää kahta konepajateollisuuden dinosaurusta.
Autoja tuotetaan Suomessakin. Saab-Valmet oli iso juttu aikoinaan. Tulevaisuudessa Uudessakaupungissa on tarkoitus valmistaa Fiskerin sähköautoja.
Sähköauton tulevaisuudesta en ennusta niitä en näitä. Toivoisin, että panostaisimme joukkoliikenteeseen, mutta kuluttajat ja päättäjät eivät välitä meikäläisten vanhakantaisista toiveista. Autotehtaiden tukipaketit mahdollistavat joukkoliikenteen supistamisen ja myönnän, etten olisi pystynyt tekemään työtäni ilman autoa ja / tai lentokonetta.
Internet on hieno apulainen, mutta edelleen kaupoista ja tilauksista on neuvoteltava kasvotusten (face to face): autosta luopuminen johtaisi lukuisten tilausten menettämiseen.
Auto on länsimaitten pyhä lehmä. Nyt, kun valmistusta lahdataan isolla kirveellä, uhkaamme myös kapitalismin keskeisintä symbolia. Pateettista, mutta totta, Saab saa mennä, mutta toivon edelleen, että kapitalismi toipuu.
Saab 96 oli ensimmäinen työsuhdeautoni. Totuin etuvetoisiin autoihin urani alkuaikoina ja kolmas autoni, takatuuppari Ford Taunus tuntui aikoinaan turvattomalta. Saab ja Volvo edustivat turvallisuutta. Niissä oli turvakaaret ja sivutörmäysesteet.
Saab on uransa päätepisteessä. Ruotsin valtio ei ole lupautunut GM:n etäpisteen pelastajaksi. Tietääkö tämä menoa sen aikaisille saabisteillekin? Pitäisikö varautua hautakiveen kirjoitettavan tekstin muotoiluun? En kuitenkaan suostu säveltämään omaa Hintriikan-surumarssia.
"Peltoniemen Hintrikin surumarssi" (myös "Peltoniemen Hintriikan surumarssi") on kaustislainen kansansävelmä. Tutuimpia sovituksia on Reino Helismaan sanoittama ja Tapio Rautavaaran laulama versio. Helismaan sanoituksesta ei kuitenkaan ole Kaustisella pidetty, koska siinä korostetaan liikaa köyhyyttä ja kurjuutta, vaikka Hintrikki oli ollut vauras talollinen. Lisäksi Hintriikin (mies) muuttuminen Hintriikaksi (nainen) ei myöskään ole ollut kaustislaisten mieleen. Hintrikki Peltoniemi (1854–1936) oli kaustislainen pelimanni, jonka mukaan kappale on saanut nimensä. Helsingin Sanomien kesällä 2006 järjestämässä lukijakilpailussa Helismaan sanoittama "Peltoniemen Hintriikan surumarssi" äänestettiin Suomen kaikkien aikojen synkimmäksi lauluksi.
Saab teki sekä lentokoneita että autoja. Saabilla oli muutakin teollista toimintaa. Jääkö tästä ruotsalaisten ikonista velkojainkokouksen jälkeen mitään jäljelle? Ehkä osaaminen ei katoa minnekään.
En vuodata kyyneleitä Saabin tai GM:n puolesta. Autoteollisuuden pitää uusiutua ja pienellä Ruotsilla tuskin on varaa ylläpitää kahta konepajateollisuuden dinosaurusta.
Autoja tuotetaan Suomessakin. Saab-Valmet oli iso juttu aikoinaan. Tulevaisuudessa Uudessakaupungissa on tarkoitus valmistaa Fiskerin sähköautoja.
Sähköauton tulevaisuudesta en ennusta niitä en näitä. Toivoisin, että panostaisimme joukkoliikenteeseen, mutta kuluttajat ja päättäjät eivät välitä meikäläisten vanhakantaisista toiveista. Autotehtaiden tukipaketit mahdollistavat joukkoliikenteen supistamisen ja myönnän, etten olisi pystynyt tekemään työtäni ilman autoa ja / tai lentokonetta.
Internet on hieno apulainen, mutta edelleen kaupoista ja tilauksista on neuvoteltava kasvotusten (face to face): autosta luopuminen johtaisi lukuisten tilausten menettämiseen.
Auto on länsimaitten pyhä lehmä. Nyt, kun valmistusta lahdataan isolla kirveellä, uhkaamme myös kapitalismin keskeisintä symbolia. Pateettista, mutta totta, Saab saa mennä, mutta toivon edelleen, että kapitalismi toipuu.
Voisiko tässä olla mahdollisuus?
Niin, Saabille taitaa käydä hullusti. Niin myös monelle muulle autotehtaalle.
Toisaalta, voisiko näissä tyhjiksi jääviä tehtaiden tuotantolinjoja ja niiden osaavia työntekijöitä käyttää hyödyllisesti maailman muuttamiseen.
Voisiko autotehtaalla tehdä tuulivoimaloita, aurinkopaneeleita, katettuja citypolkuautoja, passiivienergiatalon moduleita ja kaikkea muuta sellaista, jota tarvitaan nyt ja jatkossa vieläkin enemmän?
Uutta tuotantoa saisi käyttöön hieman edullisemmin olemassaolevan tuotannon muokkaamisella, ja samalla ihmisten tahtotila muuttuisi konkreettisiksi toimiksi massatuotannon vaikutettua hintoihin.
Niin, paljon lainsäädännöllisiä esteitä, mutta veikkaisin politiikkojen olevan valmiita tekemään lakimuutoksia työllisyyden säilyttämiseksi, kilpailukyvyn parantamiseksi ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.
Vai olenkos minä taas ihan hölmö?
Rakennemuutos
Janne,
Ajatuksesi ovat oikeita. Näin rakennemuutos etenee. Summan tehtaalla Googlen palvelimet murskaavat meidän kysymyksiä, kun siellä vielä viime vuonna tehtiin paperia, jonka tuotanto muuttui kannattamattomaksi.
Autoteollisuuden rakennemuutos näkyy Saab-Valmetin tehtalla, jossa Fiskerit pyörivät edelleen kumipyörillä, mikä viittaa siihen, että Nokia renkaita edelleen tarvitaan, mutta polttomoottorin tilalla on sähköveturi.
Rakennemuutospaikkakuntiin on syntynyt vahvoja kunnossapitoon keskittyviä yrityksiä. Metsäteollisuuden palvelut kansainvälistyvät ja suomalaiset osaajat voivat edelleen jatkaa ammattinsa harjoittamista.
Mutta tiettävästi yhdellä tehtaalla rakennetaan tulevaisuudessa biovoimaloita. Kehitys kehittyy, sateen jälkeen tulee pouta, laman jälkeen teollisuuden pyörät lähtevät jälleen pyörimään.
Rakenteensa uudistaneet yritykset porskuttavat, kun nousu alkaa.