Rahoitusjärjestelmän kriisin kestosta
USA:n osakekurssien pohjat näyttää olleen 20 marraskuuta (SP500 oli 752.44) vaikka OMXH näyttää löytäneen oman pohjansa 20.1.2009 (toistaiseksi). Joko rahoitusjärjestelmästä alkunsa saanut kriisi on ohi ja osakekurssit aloittavat jatkuvan nousunsa kohti uusia huippuja?
Asiasta voi olla toista mieltä, etenkin kun tarkastelee Kenneth Rogoffin ja Carmen Reinhartin jo vuodenvaihteessa ilmestynyttä tutkimusta "The Aftermath of Financial Crises" maailman finanssikriisien kestosta ja laadusta.
Kirjoituksen pääsanoma on, että finanssikriisit eroavat muista suhdannekäänteistä ja ne ovat pidempiä ja syvempiä. Usein niihin liittyy seuraavia piirteitä:
1) Omaisuusarvot romahtavat, keksiarvona asunnoissa -36 % kuuden vuoden ajaksi, osakkeet -56 % 3.4 vuoden ajaksi.
2) Työttömyys kasvaa keskimäärin 7 prosenttiyksikköä taantumassa ja syvän työttömyyden kesto on neljä vuotta. Tuotanto leikkaantuu yli 9 % ja kestää noin kaksi vuotta.
3) Valtiovelan määrä kasvaa keskimäärin 86%. Tähän suurin syy on verotulojen romahtaminen samaan aikaan kun valtiot investoivat elvytystarkoituksin.
1) Omaisuusarvot romahtavat, keksiarvona asunnoissa -36 % kuuden vuoden ajaksi, osakkeet -56 % 3.4 vuoden ajaksi.
2) Työttömyys kasvaa keskimäärin 7 prosenttiyksikköä taantumassa ja syvän työttömyyden kesto on neljä vuotta. Tuotanto leikkaantuu yli 9 % ja kestää noin kaksi vuotta.
3) Valtiovelan määrä kasvaa keskimäärin 86%. Tähän suurin syy on verotulojen romahtaminen samaan aikaan kun valtiot investoivat elvytystarkoituksin.
Kuvassa on esimerkkejä pankki- ja asuntokriisiin aikaisesta osakehintojen laskusta ja kestosta, vasemmalla hintojen pudotus huipulta pohjille keskimäärin 56 % ja oikealla taantuman kesto vuosissa keskimäärin 3,4 vuotta.
Kuvasta on hyvä huomata, että taantuman pituus on esitetty vuosina eikä kuukausissa kuten suhdannetaantumat yleensä esitetään, esim. USA:n suhdannesyklien 1945-2001 (10 kpl.) taantumien keskimääräinen kesto on ollut 10 kuukautta.
Tässä toisessa kuvassa on taantuman vaikutuksesta asuntohintoihin, vasemmalla asuntohintojen pudotus huipulta pohjille (keskiarvo 36 %) ja oikealla taantuman kesto vuosissa (6 vuotta).
Ja inflaation vaikutuksesta asuntojen hinnanlaskuun voi katsoa kuvaa kirjoituksesta Asuntohintojen käänne on kulman takana
Lisää järisyttäviä kuvia finanssipohjaisen taantuman syvistä vaikutuksista löytyy itse julkaisusta:
USA:n osakekurssien pohjat näyttää olleen 20 marraskuuta (SP500 oli 752.44) vaikka OMXH näyttää löytäneen oman pohjansa 20.1.2009 (toistaiseksi). Joko rahoitusjärjestelmästä alkunsa saanut kriisi on ohi ja osakekurssit aloittavat jatkuvan nousunsa kohti uusia huippuja?
Asiasta voi olla toista mieltä, etenkin kun tarkastelee Kenneth Rogoffin ja Carmen Reinhartin jo vuodenvaihteessa ilmestynyttä tutkimusta "The Aftermath of Financial Crises" maailman finanssikriisien kestosta ja laadusta.
Kirjoituksen pääsanoma on, että finanssikriisit eroavat muista suhdannekäänteistä ja ne ovat pidempiä ja syvempiä. Usein niihin liittyy seuraavia piirteitä:
1) Omaisuusarvot romahtavat, keksiarvona asunnoissa -36 % kuuden vuoden ajaksi, osakkeet -56 % 3.4 vuoden ajaksi.
2) Työttömyys kasvaa keskimäärin 7 prosenttiyksikköä taantumassa ja syvän työttömyyden kesto on neljä vuotta. Tuotanto leikkaantuu yli 9 % ja kestää noin kaksi vuotta.
3) Valtiovelan määrä kasvaa keskimäärin 86%. Tähän suurin syy on verotulojen romahtaminen samaan aikaan kun valtiot investoivat elvytystarkoituksin.
1) Omaisuusarvot romahtavat, keksiarvona asunnoissa -36 % kuuden vuoden ajaksi, osakkeet -56 % 3.4 vuoden ajaksi.
2) Työttömyys kasvaa keskimäärin 7 prosenttiyksikköä taantumassa ja syvän työttömyyden kesto on neljä vuotta. Tuotanto leikkaantuu yli 9 % ja kestää noin kaksi vuotta.
3) Valtiovelan määrä kasvaa keskimäärin 86%. Tähän suurin syy on verotulojen romahtaminen samaan aikaan kun valtiot investoivat elvytystarkoituksin.
Kuvassa on esimerkkejä pankki- ja asuntokriisiin aikaisesta osakehintojen laskusta ja kestosta, vasemmalla hintojen pudotus huipulta pohjille keskimäärin 56 % ja oikealla taantuman kesto vuosissa keskimäärin 3,4 vuotta.
Kuvasta on hyvä huomata, että taantuman pituus on esitetty vuosina eikä kuukausissa kuten suhdannetaantumat yleensä esitetään, esim. USA:n suhdannesyklien 1945-2001 (10 kpl.) taantumien keskimääräinen kesto on ollut 10 kuukautta.
Tässä toisessa kuvassa on taantuman vaikutuksesta asuntohintoihin, vasemmalla asuntohintojen pudotus huipulta pohjille (keskiarvo 36 %) ja oikealla taantuman kesto vuosissa (6 vuotta).
Ja inflaation vaikutuksesta asuntojen hinnanlaskuun voi katsoa kuvaa kirjoituksesta Asuntohintojen käänne on kulman takana
Lisää järisyttäviä kuvia finanssipohjaisen taantuman syvistä vaikutuksista löytyy itse julkaisusta:
JV
Rahoitusalan kriisit lienevät yleisyydestään huolimatta vähän tunnettuja. Käsitykseni on, että vielä joku kuukausi sitten enwikipedian artikkeli aiheesta oli suomalaista vastinettaan vaatimattomampi. Näin siitäkin huolimatta että USA:ssa oli 1980-luvun lopussa oma säästöpankkikriisinsä, johon sekaantui jopa G.W. Bushin veli. Ikävää, että siinä suvussa veljeksiä on riittänyt vähän joka paikkaan.
Ko. kriisi ei ole tainnut edes mahtua linkin tarkastelun piiriin http://en.wikipedia.org/wiki/Savings_and_loan_crisis