Syitä vai syyllisiä?

(Valokuvan lähde)

Korkealle arvostetun MIT:n professori Bengt Holmström on käsitellyt Helsingissä pitämässään esitelmässä ja Talsalle antamassaan haastattelussa tuoretta finanssikriisiä. Hänen mukaansa kriisin syyt ovat syvemmällä kuin talousmedian otsikot antavat ymmärtää.

Uskon toki MIT:n professoria, mutta en käsittele tätä aihetta sen enempää. Mieleeni tulee Maon lähimpiin miehiin kuuluneen Zhou Enlain kommentti Ranskan vallankumouksesta vuodelta 1789. Vaikutuksia oli vielä 1960-luvulla liian varhaista arvioida!

Suomen pankkikriisistä 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa ei ole mielestäni kirjoitettu yhtään kunnon kirjaa. (Joskus toiste pitäisi täsmentää, mitä puutteita julkaistuissa kirjoissa mielestäni on.)

Tosiasia kuitenkin on, että tuo lähtökohdiltaan lähes 20 vuotta vanha tapahtumasarja on niin monelle suomalaiselle niin kipeä, ettei todellisia syitä haluta nähdä.

Helpompi on luetella näennäissyyllisiä: Wegelius, Riikonen, Lassila, Fryckman, Kouri, Kullberg, Hämäläinen, Aho, Koivisto, Viinanen jne.

Historiantutkimuksen pitäisi välttää syyllisten jahtaamista, mutta syyt olisi hyvä tietää.

1980-luvun lopulla suomalaisessa talouselämässä oli liian paljon löysää.

Satoja tuhansia ihmisiä voitiinkin poistaa työelämästä ilman pitkän tähtäimen vaikutusta bkt:hen.

Suomi ei 1980-luvulla pysyvästi pystynyt elämään pelkällä osakekaupalla, vaan idänkaupan tavaranvaihdon romahdus osoittautui raskaaksi iskuksi.

Suomalaisyritysten omavaraisuus oli liian heikko eikä sitä parantanut jokaisen jobbarin hinku ostaa itselleen ensimmäisenä liiketoimenaan tuliterä mersu.

Ikäviä asioita, mutta valitettavasti tosia.

Bernanke kuuluu olevan 1930-luvun laman suurikin ekspertti. Saataisiinkohan Suomen pankkikriisi 20 vuoden takaa ja tuorein finanssikriisi purkitettua jo ennen vuotta 2100?

(Valokuvan lähde)

Korkealle arvostetun MIT:n professori Bengt Holmström on käsitellyt Helsingissä pitämässään esitelmässä ja Talsalle antamassaan haastattelussa tuoretta finanssikriisiä. Hänen mukaansa kriisin syyt ovat syvemmällä kuin talousmedian otsikot antavat ymmärtää.

Uskon toki MIT:n professoria, mutta en käsittele tätä aihetta sen enempää. Mieleeni tulee Maon lähimpiin miehiin kuuluneen Zhou Enlain kommentti Ranskan vallankumouksesta vuodelta 1789. Vaikutuksia oli vielä 1960-luvulla liian varhaista arvioida!

Suomen pankkikriisistä 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa ei ole mielestäni kirjoitettu yhtään kunnon kirjaa. (Joskus toiste pitäisi täsmentää, mitä puutteita julkaistuissa kirjoissa mielestäni on.)

Tosiasia kuitenkin on, että tuo lähtökohdiltaan lähes 20 vuotta vanha tapahtumasarja on niin monelle suomalaiselle niin kipeä, ettei todellisia syitä haluta nähdä.

Helpompi on luetella näennäissyyllisiä: Wegelius, Riikonen, Lassila, Fryckman, Kouri, Kullberg, Hämäläinen, Aho, Koivisto, Viinanen jne.

Historiantutkimuksen pitäisi välttää syyllisten jahtaamista, mutta syyt olisi hyvä tietää.

1980-luvun lopulla suomalaisessa talouselämässä oli liian paljon löysää.

Satoja tuhansia ihmisiä voitiinkin poistaa työelämästä ilman pitkän tähtäimen vaikutusta bkt:hen.

Suomi ei 1980-luvulla pysyvästi pystynyt elämään pelkällä osakekaupalla, vaan idänkaupan tavaranvaihdon romahdus osoittautui raskaaksi iskuksi.

Suomalaisyritysten omavaraisuus oli liian heikko eikä sitä parantanut jokaisen jobbarin hinku ostaa itselleen ensimmäisenä liiketoimenaan tuliterä mersu.

Ikäviä asioita, mutta valitettavasti tosia.

Bernanke kuuluu olevan 1930-luvun laman suurikin ekspertti. Saataisiinkohan Suomen pankkikriisi 20 vuoden takaa ja tuorein finanssikriisi purkitettua jo ennen vuotta 2100?

2 thoughts on “Syitä vai syyllisiä?

  1. Tahaton pyramidi?

    Ja sitten rahan tulo systeemiin ylläpitämiseksi loppui. Näkisin nykyisen nousun olevan ilkeästi sukua tuolle ajanjaksolle. Mahtaisko rahastosijoittajalle jäädä mustapekka käteen vuoden lopussa. Tuntuu mahdottomalta yhtälöltä, että kaksi viimeistä kvartaalia antaisi tukea samanlaiseen etukenoon.

    jousimies 

  2. Markkinat ennakoivat

    Jousimies: " Tuntuu mahdottomalta yhtälöltä, että kaksi viimeistä kvartaalia antaisi tukea samanlaiseen etukenoon".

    Markkinat ovat ennakoineet käännettä parempaan. Sen näkee aikanaan, mutta kyllähän maaliskuussa mentiin mahdottoman alas. En oikein usko, että maaliskuusta eteenpäin on ollut "ääliörallia" vaan kehitys maaliskuuhun asti oli ääliöpaniikkia, jos sanoilla leikitään. Joku rekyyli alaspäinkin toivottavasti tulee, kun olen kesällä keventänyt salkkua ~15%,  mutta pohjat nähtiin maaliskuussa. Sille kannalle alkaa yhä useampi kallistua.

     

    T. Juha  

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia