Vuoden 2009 trendit patenttien perusteella

Suurin osa tilastoaineistoa valmistuu varsin hitaasti, Tilastokeskuksella tyypillisesti kestää vuoden valmistella kattavia tilastoesityksiä ja tuoreempana on olemassa vain epävarmoja ennakkotilastoja. 

Patenttivirastojen hakemustietokannat puolestaan tarjoavat tuoretta, ajankohtaista tietoa meneillään olevista teknologiatrendeistä ja myös yritysten tilasta. Kun patentit ovat eräs välituote tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, ne kertovat myös kuinka paljon yrityksillä on varaa panostaa tulevan tekniikan kehittämiseen.
 
Kuitenkin patenttitilastojen käyttäminen vaatii oman asiantuntemuksensa: Esimerkiksi vuosittain myönnettyjen patenttien lukumäärä kertoo useimmiten enemmän patenttiviraston sisäisen toiminnan tehokkuudesta kuin muutoksista hakijayritysten toiminnassa. Jätetyt patenttihakemukset puolestaan on nopea, selkeä indikaattori yritysten mielenkiinnosta eri teknologoihin ja ylipäätään tuotekehitykseen.
 
Pohjoismaissa julkistetaan jo patentin jättämisvaiheessa sitä koskevat otsikkotiedot ja tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden seurata alan aktiviteettia.
 
Suomalaisten patentinhakijoiden Suomeen jättämät patenttihakemukset ovat kasvaneet lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 2000 saakka. Siitä alkaneelle hakemusmäärän pienenemiselle on kaksi syytä. IT-kuplan puhkeamisen yhteydessä siihen mennessä suurin patentinhakija Nokia rajoitti T&K panostustaan. Myös muiden IT-sektorin yritysten patentointi supistui. Toisena syynä on ollut patenttihakemusten jättäminen ensimmäisenä Euroopan patenttivirastoon tai USA:han, jolloin kotimaahan jätettyjen hakemusten määrä on pienentynyt
 
Erittäin mielenkiintoinen on hakemusmäärän kääntyminen pienoiseen nousuun viime vuonna.
Kotimaiset hakijat jättivät Suomeen vuonna 2009 yhteensä 1805 hakemusta kun vuotta aikaisemmin määrä oli 1799.
 
Kotimaisten hakijoiden patenttihakemukset vuosina 1980-2009
 
Samaa käännettä ei ole näkyvissä Ruotsissa eikä Tanskassa. Hakemusmäärät vähenivät 7 % Ruotsissa viime vuoden 2855 hakemuksesta tämän vuoden 2651:een. Vastaavasti Tanskassa hakemukset vähenivät yli 10 %: 1831 (vuonna 2008) ja 1623 (vuonna 2008).
 
Suomaisten tekeminen hakemusten kääntyminen nousuun ilmenee myös kuukausitilastosta. Hakemusmäärät vaihtelevat voimakkaasti kuukausittain, muuta vertaamalla edelliseen vuoteen voi nähdä käänne.
 
Kuvassa on esitetty suomalaisten hakijoiden kuukausittain tekemät patenttihakemukset kuukausittain vuosina 2008 ja 2009.
 
Kotimaiset patenttihakemukset kuukausittain 2008 ja 2009
 
Kuvan perusteella vaikuttaa siltä, että käänne hakemusta kasvuun ajoittuu ehkä kesällä 2009.
 
Yhteenvetona Suomessa on ensimmäisenä pohjoismaana jo alkanut schumpeteriläinen yritysten luova tuho, jossa vanhat uudistusmaiskyvyttömät yritykset häviävät ja tilalle tulee innovatiivisia uusia yrityksiä, mutta eri toimialoille.
 
 
 

Suurin osa tilastoaineistoa valmistuu varsin hitaasti, Tilastokeskuksella tyypillisesti kestää vuoden valmistella kattavia tilastoesityksiä ja tuoreempana on olemassa vain epävarmoja ennakkotilastoja. 

Patenttivirastojen hakemustietokannat puolestaan tarjoavat tuoretta, ajankohtaista tietoa meneillään olevista teknologiatrendeistä ja myös yritysten tilasta. Kun patentit ovat eräs välituote tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, ne kertovat myös kuinka paljon yrityksillä on varaa panostaa tulevan tekniikan kehittämiseen.
 
Kuitenkin patenttitilastojen käyttäminen vaatii oman asiantuntemuksensa: Esimerkiksi vuosittain myönnettyjen patenttien lukumäärä kertoo useimmiten enemmän patenttiviraston sisäisen toiminnan tehokkuudesta kuin muutoksista hakijayritysten toiminnassa. Jätetyt patenttihakemukset puolestaan on nopea, selkeä indikaattori yritysten mielenkiinnosta eri teknologoihin ja ylipäätään tuotekehitykseen.
 
Pohjoismaissa julkistetaan jo patentin jättämisvaiheessa sitä koskevat otsikkotiedot ja tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden seurata alan aktiviteettia.
 
Suomalaisten patentinhakijoiden Suomeen jättämät patenttihakemukset ovat kasvaneet lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 2000 saakka. Siitä alkaneelle hakemusmäärän pienenemiselle on kaksi syytä. IT-kuplan puhkeamisen yhteydessä siihen mennessä suurin patentinhakija Nokia rajoitti T&K panostustaan. Myös muiden IT-sektorin yritysten patentointi supistui. Toisena syynä on ollut patenttihakemusten jättäminen ensimmäisenä Euroopan patenttivirastoon tai USA:han, jolloin kotimaahan jätettyjen hakemusten määrä on pienentynyt
 
Erittäin mielenkiintoinen on hakemusmäärän kääntyminen pienoiseen nousuun viime vuonna.
Kotimaiset hakijat jättivät Suomeen vuonna 2009 yhteensä 1805 hakemusta kun vuotta aikaisemmin määrä oli 1799.
 
Kotimaisten hakijoiden patenttihakemukset vuosina 1980-2009
 
Samaa käännettä ei ole näkyvissä Ruotsissa eikä Tanskassa. Hakemusmäärät vähenivät 7 % Ruotsissa viime vuoden 2855 hakemuksesta tämän vuoden 2651:een. Vastaavasti Tanskassa hakemukset vähenivät yli 10 %: 1831 (vuonna 2008) ja 1623 (vuonna 2008).
 
Suomaisten tekeminen hakemusten kääntyminen nousuun ilmenee myös kuukausitilastosta. Hakemusmäärät vaihtelevat voimakkaasti kuukausittain, muuta vertaamalla edelliseen vuoteen voi nähdä käänne.
 
Kuvassa on esitetty suomalaisten hakijoiden kuukausittain tekemät patenttihakemukset kuukausittain vuosina 2008 ja 2009.
 
Kotimaiset patenttihakemukset kuukausittain 2008 ja 2009
 
Kuvan perusteella vaikuttaa siltä, että käänne hakemusta kasvuun ajoittuu ehkä kesällä 2009.
 
Yhteenvetona Suomessa on ensimmäisenä pohjoismaana jo alkanut schumpeteriläinen yritysten luova tuho, jossa vanhat uudistusmaiskyvyttömät yritykset häviävät ja tilalle tulee innovatiivisia uusia yrityksiä, mutta eri toimialoille.
 
 
 

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com